Taika pitää kukkulan kuninkaassa
Huhut kertovat, että kuninkuutta ei ole koskaan voittanut lauantaipäivän jälkeinen johtaja, eikä voittanut tänäkään vuonna.
Perjantaina meikäläisen osalta maalailin vielä kauhuskenaarioita, etten pääse pelaamaan. Flunssa yltyi ja lämpöäkin pe-iltana vielä oli. Kisa-aamuna olo oli kuitenkin sen verran kelpo, että päätin lähteä pelaamaan. Rata oli varsin hauska ja kinkkinen monine lampiväylineen. Kuitenkin aloittelijaystävällinen väylien lyhyyden puolesta, joten kaikilla oli varmasti hauskaa. Ensimmäisen kierroksen jälkeen oltiin Kallen kanssa tasoissa kärjessä, mutta toisella kierroksella nähtiinkin jo muutoksia. Kalle pääsi parin heiton karkumatkalle, samalla kun jaetulla kakkossijalla oli neljä pelaajaa! Koko pakka oli siis vielä auki sunnuntaille. Kakkossijan jakoivat minun lisäksi Sakari Kottelin (Kukkulan Kuninkaan amatöörisarjan voittaja jokunen vuosi sitten), Seppo Paju (14-v.) ja Teemu Nissinen (Nummelasta). Naisten kärjessä oli parin heiton turvin Tiia.
Sunnuntaina päästiinkin sitten kotiradalle, eli Lausteelle hienoisten muutosten kera. Lauantai-illan pienestä lämmönnoususta huolimatta finaaliaamuna olo oli entistä parempi. Ensimmäiset kolme väylää osoittivat muuta. Kalle kasvatti johtoaan minuun jo kuuteen heittoon ja muutkin tasapisteissä olleet menivät heittämällä ohi tuplabogin ja bogin saattelemana. Ei auttanut muu kuin nöyrtyä ja pelata hyvin. Viiden väylän jälkeen olinkin Kallea enää heiton perässä.
Vääntö jatkui pitkään tasaisena ja Seppokin oli vielä kuvioissa mukana, mutta väylällä 16 (kiinteä 17) tapahtui suuri notkahdus. Kallen ja Sepon huonot avaukset ja epäonniset rollit johtivat katastrofaalisiin kutoseen ja seiskaan, kun taas itse otin kakkosen. Sen turvin olin neljän heiton johdossa. Ilo ei kestänyt kauaa, sillä Kalle kavensi seuraavalla väylällä eron kahteen heittoon. Sillä erolla kierros myös päättyi.
Finaaliin lähdettäessä Kalle oli siis minua kaksi perässä, ja muut taistelivat pronssisijasta. Kallen kanssa pelattiin tasatahtia, kunnes neljännellä väylällä sain kaksi heittoa lisäeroa ja tilanne alkoi vaikuttaa selvältä. Seuraavalla väylällä Kalle sai kuitenkin näyttävällä forerollerilla yhden heiton kiinni, jonka otin heti seuraavalla takaisin. Puolin ja toisin vaihdeltiin, mutta lopulta ero säilyi turvallisessa neljässä heitossa, ja Kukkulan kuninkaan taika pysyi ennallaan!
Sepon hieno pelaaminen toi hänelle ansaitun kolmossijan, joten ensi vuonna voidaankin jo saada uusi nimi kuninkaiden listaan. Teemukin nousi hienosti taistelemaan vielä nelossijasta, mutta joutui epäonnekkaan viimeisen putin vuoksi tyytymään jaettuun neljänteen sijaan.
Hienot kisat, hieno seura! Kiitos järjestäjille!
0 kommenttia:
Jätä kommentti