"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Suomen kesä

16.7.2011 23:32

Pelissä on samanlaisia piirteitä kuin Suomen kesäsäässä. Ukkospilvet kerääntyvät ennen kuin lävähtää, ja kohta paistaa taas aurinko. Suurilla odotuksilla lähdin Tali Openiin, varsinkin kun alla oli kohtuullisen onnistunut Tukholman kisa. Kuinkas kävi?

Ensimmäinen kierros oli kohtuullinen painajainen. (Ratakartta on täällä, siitä voi seurata selostusta). Ensimmäiset viisi väylää tuulettelin hyvää peliä ja olin kolme alle. Väylä nro 6 on talin perinteinen saariväylä, tällä kertaa buncr -säännöllä. Bunkkerisäännöllähän voi kokeilla vähän kaikennäköistä kun penalttia ei tule. No siinähän sitten kokeiltiin. Pari avausta riskillä – outtiin. Pari lisää seiftillä – outtiin tuulen mukana. Viides putterilla jäi jo sisään. Helppo kasi.

Fiilis ei ollut huono, tiesin hölmöilleeni, mutta heitto kulkee. Pari birdietä lisää ja olin taas heiton alle radan par:in. Väylällä 9 puttasin 20 metristä oksaan ja otin nelosen, 12:lla avasin puuhun ja mokelsin lopulta vitosen. Pari päälle, ei katastrofi, joskaan ei kovin hyvä. tasaista puurtamista loppuun. Viimeisellä väylällä päätin poimia vielä yhden kakkosen ja päätyä kohtuulliseen 61:een. Ei onnistunut. Liukastuin tiillä selälleni (ei onneksi käynyt kuinkaan) – avaus outtiin. Drop boxilta outtiin, putti sisään, vitonen. Lopputulos karmea 64.

Fiilis oli huono. Lounaalta uuteen nousuun. Tuuli yltyi tosissaan, viiden väylän jälkeen pari alle. Perhosia vatsassa kutosen tiille katsomaan, miten pelisuunnitelman muutos toimii. Nostonelonen pelkällä putterilla. -> Tässä vaiheessa kolme heittoa paremmin kuin ekalla kierroksella, vaikka olosuhteet olivat haastavoituneet. Hyvällä fiiliksellä puolen tunnin odottelun jälkeen seiskaväylälle. Puusta outtiin, kutonen korttiin. Kasilla (Triplamando) puun kautta mandon väärältä puolelta, kutonen korttiin. Ekalla kierroksella pelasin väylät 6-8 tuloksilla 8, 4 ja 3, yht. 15 heittoa. Toisella kierroksella 4, 6 ja 6, yht. 16 heittoa. Vähän erityyppiset tulokset, mutta silti kovin lähellä toisiaan.

Ennen viimeistä kuutta väylää olin suunnilleen radan par:issa. Väylällä 14 melko hyvä avaus kapeassa kujassa, käänsi aavistuksen liikaa – puusta outtiin. Hyvä lähestyminen viiteen metriin, putti alarautaan, rolli kuuteen metriin ja putti ohi. Samalla väylällä ei voi missata sekä 6, että 5-metristä puttia. Tai siis voi. Parin väylä päästä putti kympistä yhden ketjun kautta ohi, rolli 8 metriin. Putti väärälle puolelle ketjuja. Hyvällä fiiliksillä taas. Viimeisellä väylällä halusin taas ottaa kakkosen. Avaus bunkkeriin -> dropparilta bunkkeriin -> putti juureen ja kutosta korttiin. Tuloksena entistä karmeampi 66.

Päivä oli painajainen. Ylä- ja alamäkeä, huonoja ja hyviä heittoja, puttiralleja ja pomppuja outtiin. Kaikkea mahtui ja lopputulos oli aivan karmea. Tuloksiin olen hyvin pettynyt, pahimmat kalkit on kuitenkin jo nielty. Kaikesta huolimatta sijoitus on 32. – ei mainio, mutta näillä suorituksilla voisi olla paljon huonompikin. Huomisen tavoitteena on suorittaa tasaisen hyvin ja pelata ehjä (ennen kaikkea järkevä) kierros.

Suurin haaste onkin siinä, ettei ole yksittäistä asiaa jota korjata, jolla peli olisi paremmin uomissaan. Kaikilla osa-alueilla tuli pieniä virheitä, joiden summaksi tuli aika paljon. Asiaa ei yhtään auta se, että joka toisella puuosumalla päätyy outtiin. Nyt tiedänkin – heitän huomenna vähemmän heittoja, sen luulisi auttavan myös fiilikseen.

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin:


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *