SDGO, ease to love – hard to win
Pidän Tukholman sloganista, koska se kuvaa niin mainiosti tapahtumaa ja rataa. Tänään tarkoituksena oli pelata aamukiessi, joka venyi kuitenkin iltapäiväkierrokseksi. Draiveja tuli heiteltyä yhteensä varmaan noin 60-80 kpl ja suunnitelmat on selvillä. Hienoisena yllätyksenä Discmanian blizzardit löysivät roolinsa kassissa, katsotaan mitä kisassa tapahtuu. Rata on ihan käsittämättömän hieno.
Itse olen antanut Tukholman radasta jonkin verran kritiikkiä johtuen väylien lyhyydestä. Perusratahan on 27 väylää, ja siihen sisältyy paljon par-kolmosia. Henkilökohtainen mielipide on, että olisi parempi tehdä kunnon 18-väyläinen rata (siis riittävän pitkä), kuin lyhyillä väylillä täytetty 27 väylää. Juuri tämä asia on toteutettu tämän vuoden Major-radalla: perusradasta on poimittu parhaat pitkät väylät, niitä on höystetty joillain pidennyksillä ja lisukkeeksi vielä perusradan parhaita par-kolmosia. Aivan mahtavaa! Helposti top-3:een meikäläisen pelaamista radoista.
Miksi rata sitten on niin hyvä? Se on vaikea. Se ei ole vaikea outtien takia tai tyhmän vaikea, vaan se on hienosti haastava. Pelasin tänään treenikierroksen noin 1-2 päälle, ja siitä huolimatta fiilis oli hyvä. Par-tulos joka väylällä vaatii hyvää peruspeliä, birdie täytyy ansaita isolla A:lla. Böördejä lähes joka väylällä on mahdollisuus ottaa, mutta jos ja kun niitä ottaa, täytyy pitää huoli ettei anna pois tyhmillä bogeilla. Tällä radalla pelaaminen tulee olemaan iso nautinto.
Jonkinlainen livescoring on ilmeisesti tuloillaan, joko se löytyy pdga:n sivuilta, taikka kisan kotisivuilta.
Huomenna myöhäinen iltapäivästartti 14.50 paikallista aikaa. Hyvin miellyttävää, peli tuntuu luistavan vähintäänkin kohtuullisesti, siitä esimakua sain jo Norjan viimeisilä kierroksilla. Harvat, mutta tehokkaat treenihetket ovat vahvistaneet entisestään tuntumaa. Euroopan vuoden huipputapahtuma on arvoisensa, huomenna voitetaan rata.
0 kommenttia:
Jätä kommentti