Mitä opin eilisestä?
Mitä opin eilisestä?
Ettei tarvitse otta kuvaa scoresta, kun metrix löytyy myös tuolta: http://www.discgolfworldtour.com/players/juho-rantalaiho/event/konopiste-open-2016/ . Kisan keskimmäinen kierros alkoi kovin lupaavasti p2 metriin ja nostobirdie. Siitä sitten par-raiteille ja toinen birdie väylällä nro 11. Draivipeli oli jotakuinkin yhtä laadukasta kuin eilen, ehkä pikkuisen enemmän hajulla. Metrixistä voidaan edelleen todeta, että birdiet tulee kyllä, jos rinkiin pääsen, mutta kun en pääse.
Kolmosväylällä pulssi hetkeksi nousi, kun rolleri ei taipunutkaan ihan kuten suunnittelin. Lopulta TD oli pelissä kuitenkin selvästi.
Onnistuinpa heittämään yhden wraithin lampeen väylällä 12, siitähän tietysti kirjattiin bogi. Väylällä 13 kauden toistaiseksi pisin putti 12 metristä löysi tiensä korin pohjalle. Väylällä 16 tosin laitoin jo 14 metristä. Ihan vain siksi, jotta voisin 18 väylällä tuhria vielä 7-metrisen (kauden lyhin epäonnistunut putti, nämä jos jotkut tilastot ovat tärkeitä).
Se on todettava, että tämä laji vaatii myös jonnin verran heittokestävyyttä. Väylästä 14 eteenpäin ei osunut draivit enää sinne päinkään. Oli kulmavirheitä ja korkeusvirheitä ja suuntavirheitä ja virheitä. Ei tullu mittää. Väylällä 16 ymmärsin, että käsi on hapoilla. Taidan tänään leväyttää ja huomenna lämmitellä tehokkaasti.
Alkaa näyttää huolestuttavasti siltä, että USDGC –paikka (15 joukkoon) saattaa lipua ulos näpeistä. Jollei tässä nyt tapahdu yhdessä yössä ihmeitä tuohon draivihommaan, silloin tiätty kaikki on mahdollista. 10 alle ja siitä hymyssä suin kotiin. Huomenna uuteen iloon!
0 kommenttia:
Jätä kommentti