"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Minkävärisiä kiekkoja nyt kuuluu käyttää?

14.9.2010 16:57

Syksy tulee. Syksy on nykyään aktiivipelaajan suosikkiaikaa (tulipa yleistettyä, sanotaan nyt kuitenkin, että mun suosikkiaikaa), ilma on miellyttävän viileä, treenaaminen on pakko lopettaa inhimillisiin aikoihin, kun tulee pimeä, olosuhteet ovat hyvin vaihtelevat, mutta ennen kaikkea; radoilla on vähemmän väkeä. Näin se vaan on, jos oikeasti haluaa treenata tätä lajia, niin aktiivikäytössä olevalla radalla ei kesällä voi sitä tehdä.

”No jos hetken puttailisin tällä korilla..” Jostain kaukaa kuuluu vislaus ja joku heiluttaa kiekkoa. ”Heitä vaan!”, ja täytyy siirtyä seuraavalle väylälle. Mutta. Tämähän on luonnollisesti vain positiivinen ongelma, treenaamiset hoidetaan driving fieldillä/puttikoreilla, radalla kierretään kierroksia. Silti syksyllä kun voi treenata radalla, pystyy harjoittelemaan monipuolisemmin, ja siksi on kiva heittää.

Lauantaina vedettiin Sepon ja Viljamin kanssa supertreenit lausteella. 45 min puttailua, neljä tuntia erilaisia draiveja. Loppuvaiheessa alkoi tuntuakin jo muutaman tunnin heittäneeltä. Koko kroppahan veti luonnollisesti jumiin seuraavana päivänä, mutta sehän tarkoittaa vaan lihasmuistin armotonta työskentelyä. Su-iltana pienen lenkin lisäksi lyhyet puttisetit toivat toivotun palautumisen koko vartaloon, ja alkuviikko on tuntunut taas ihan normaalilta.

Lauantain treeniohjelma oli seuraava;

*puttailua ja pööpöilyä 15 min -> puttirumbaa 40 min

*Lämmittelyt ja lämppädraivit noin 30 min

*hysse&annukka draiveriheitot (eli noin 110-120 -metriset) (1h)

*hysse&suora draiveriheitot (paitsi Seppo heitti tiätty midarilla paremmin) (sama pituus) (1h)

*putterilla eripituiset suorat heitot (60-90 m) (kaaria ei ehtinyt harjoitella) (1h)

*välissä kokeiltiin myös pituusheittoa ja forea ja muuta hölmöilyä, jotta aivot saivat lepoaikaa.  Viimeinen tunti meni luonnollisesti kassin tyhjentämiseen ja erilaisten heittojen kokeiluun. ”Kokeile heittää upsi jalkojen välistä!”

Itselleni tuli vähän sellainen yliyrittämisen fiilis tosta treenistä, aina yritin heittää täyttä ja pitkällä vauhdilla. Lopuksi kun kokeilin parin askeleen vauhdilla 90%:sta heittoa, se tuntui yllättävän tarkalta. Kun treenaa vaikeita juttuja, helpot tuntuu helpommilta..

Ja nyt seuraa vastaus jännittävään otsikon kysymykseen;

Talvellahan ei saa heittää valkoisilla kiekoilla, kun ne hukkuvat hankeen. Kesällähän ei saa heittää vihreillä, kun ne hukkuvat nurmikkoon. Syksyllähän ei saa heittää keltaisilla, punaisilla, oransseilla eikä muillakaan vastaavilla väreillä, koska ne hukkuvat ruskaan. Mitä jää jäljelle? Musta. Musta hukkuu puskaan. Sininen? Sininen hukkuu järveen. Harmaa? Hukkuu asvaltille. Totuus siis on, että jokaiseen tilanteeseen pitää olla erivärinen kiekko. (Tai sitten vaan kassillinen niitä valkoisia ja keltaisia, ja etsitään kiekkoja syksyllä ja talvella.)


0 kommenttia:

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *