Vihdoinkin valta vaihtui. Viikonloppu sujui aurinkoisissa merkeissä ja järjestäjät olivat tehneet tosissaan hommia tarjotakseen kisailijoille mannaa mahan täydeltä. Väylämuutokset Lausteella olivat vähintään mielenkiintoisia, valtaosin hauskoja. Vaihtelu aina virkistää.
Lauantaipäivä sujui henkilökohtaisesti varsin tasaisissa merkeissä. Ensimmäinen kierros 4 alle (63) johdatteli kuitenkin vasta jaetulle kolmannelle sijalla Savosen Kallen kanssa. Naurettavalla 9 alle (58) tuloksella Seppo Paju oli johdossa, eikä myöskään Nissisen Teemun 60 jättänyt kylmäksi. Jos ensimmäisen kierroksen jälkeen olisi pitänyt vetoa lyödä, niin Seppo olisi ollut vahvoilla. 20 väylää ja kaksi kierrosta on kuitenkin pitkä aika.
Lauantain toisen kierroksen huikeimmasta yksittäisestä suorituksesta vastasi Nummelan narukäsi Teemu. Lausteen 8. väylä on 192 metriä pitkä (toki vasenkätiselle suosiollinen, mutta se ei himmennä tätä hiukkaakaan) vasemmalle viettävää rinnettä pitkin pelattava väylä, jossa birdie näyttää helpolta, mutta usein jää kuitenkin tekemättä. Monesti tulee jopa vähän Isompaa Kalaa.
8-väylällä oli myös Kukkulan kuninkaan Mr. Distance kilpailu, nimestä pystynee arvaamaan mistä on kyse. Teemun draivi lähti lujaa (kuten aina), käänsi nätisti kohti kuolemanlaaksoa, sai tuulelta hyvät avut, liisi, alkoi feidata takaisin kohti rinnettä, skippasi vajaan 10 metriä ja oli putilla. Noh, 17 metriä on pitkä putti, mutta 175-metrinen avaus on ihan kohtuullinen, voisi jopa sanoa hyvä. Se oli yksi hienoimmista heitoista, jonka ole ikinä nähnyt. (kakkosta siitä ei valitettavasti tullut, mutta helpohko kolmonen)
Tulostaso toiselle kierrokselle heikkeni selvästi. Meikäläisen 1 alle (66), jäi ykköspoolin parhaaksi, vähän kauempana toinen ulkopaikkakuntalainen Juho Vähätalo paineli 62. Muutoin kärkipooli päätyi tuloksiin 67-70. Sunnuntaille Sepolle jäi kolmen heiton johto Teemuun, siitä heiton päässä minä, ja Kalle hengitti niskaan heti heiton päässä. Sikäli ikävä Sepolle, että Kuninkuutta ei oltu koskaan voitettu, mikäli lauantaina oli johtoasemassa.
Sunnuntai alkoi vahvasti: Lausteen kiinteällä kolmosväylällä avasin 15 metrin päähän korista, pääsin siitä kymppiin. Putti ohi. Seuraavalla väylällä Blizzard PD2:lla heitin elämäni avauksen 6 metriin, putti keskelle ja ylös ja ulos. Seppo johti 7 heitolla, joten kiinniottaminen alkoi olla haastavaa. 3. väylä oli pidennetyy vanha vitonen. Siitä tuli ehdottomasti yksi suosikeistani. Peli alkoi luistaa hitaasti mutta varmasti, ja väylältä nro 8 (kiinteä 11) otin elämäni ensimmäisen kisabirdien. Heitto heitolta kärki läheni ja väylän 15 jälkeen olin jo kahden heiton päässä Seposta, joka kilpailua johti. Avaus jäi saariväylällä matalaksi ja lyhyeksi. Lähestyminen jäi puoli metriä lyhyeksi. Toinen lähestyminen 4 senttiä pitkäksi. 8 korttiin. Se siitä voittotaistosta. Jäljellä oli enää mitalitoivo. Teemun kanssa oltiin vielä tasoissa ennen viimeistä väylää, hälle nostokakkonen ja meikäläiselle jotain muuta. 4. sija.
Kuninkuuden vei kuin veikin lopulta Seppo 4 heiton marginaalilla Kalleen! Kukkulan kuninkaan taika on rikottu. Onnea Seppo!
0 kommenttia:
Jätä kommentti