Elämykset jäivät niukoiksi

Sunnuntai-aamu valkeni suunnilleen samaan aikaan kuin lähdettiin pelaamaan. 7.30 oli startti. Siitä on huumori kaukana.

Tämä oli maisema aamun kolmannella väylällä, aurinko nousi ja vesi höyrysi vielä. Korinkin löytää kuvasta, mutta ainoastaan heijastuksen avulla.

Huumoria ei tuonut pelaamiseen yhtään lisää se tosiasia, että kahdella kolmesta ensimmäisestä väylästä lähestyin kolmeen metriin, josta kiekko pyörähti metrin päässä sijainneeseen ob-alueeseen. Sen jälkeen tasainen peli olikin vain haave. Teemana oli bogi, välillä birkku. Väylällä 7 epäonnis kasaantui entisestään, täysillä puuhun, siitä pomppu 35 metriä oikealle kanaalin yli outtiin. Kiekko sentään säästyi. Puuosumien ja puttirallin jälkeen siitä kirjoitettiin lapulle 6. Ekan kierroksen paras hetki tuli viimeisellä väylällä, joka pääsi myös videolle:

http://youtu.be/A0LSKeJfJoQ

Tämäkään ei tosin paljon lämmittänyt, kun tulos oli +6, eli 62.

Lounastauolla selvisi, että sunnuntaisin on eri ravintolat auki kuin lauantaisin (tietysti), patonkia kaupasta ja sitten finaaliin. Finaaliin lähtiessä olin sijalla 10, täysin pelattavissa vielä sijalle 6-7. Finaaliin mahtui monta hyvää heittoa, viimeisellä kolmella väylällä kävikin sitten niin, että alkoi hävettää. Yksi radan helpoimmista väylistä (27) avaus outtiin, askelputissa griplock outtiin, ja kutonen korttiin. Se oli melko hämmentävää. Siinä kohtaa tiesin, ettei paljon sijoituksista enää pelata, päätin pelata turvallisen tylsästi loppuun ja tyytyä kohtaloon. Väylä nro 20 (se vihoviimeinen 8 metriä leveä väylä, jossa järvi kummallakin puolella) oli kuitenkin julma. piti heittää hysse siten, että varmasti tulee takaisin ja puhkoo outin jossain korin suunnalla. Pikku lipsulla metrin korkuinen hysse ei tullut koskaa takaisin peliin. Uutta matoa koukkuun ja sitten lähtikin parempi, tuuli ei tosin toiminut ihan niin kuin muilla ja järveen sekin mulahti. Kisan toinen lumiukko oli tosiasia. Sijoitus lopulta 11.

Sijoitus on pettymys, sunnuntain pelin taso pettymys, rata oli pettymys. Rata ei tosin ole mikään syy pelata huonosti. Syyt löytyvät jostain aivan muualta. Kahden viikon treeniaktiivisuus ei riitä (liekö se mikään yllätys). Lumihangessa treenaaminen ei innosta, ja kovin vähän on ollut tarjolla lumettomia kelejä. Lauantai oli jotakuinkin sellaista peliä mihin kuvittelin pystyväni vähäisellä treenillä, mutta sunnuntai oli paha rimanalitus. Oli mitne oli, kausi on nyt avattu. Tästä on vain yksi suunta. Kahden viikon päästä Köpikseen, eipä tässä pääsiäisen pyhinä ihmeitä tehdä, mutta muutaman kerran jos kassin pääsisi tyhjentämään, niin sekin auttaisi jo kummasti.

Seppo pelasi hienon kisan, vaikka voitto jäi vielä odotuttamaan. Innolla odotan mitä tapahtuu Köpiksessä.

---

2 kommenttia: