Puttikoulu ja ensimmäiset viikkokisat
Järjestimme Assosan ensimmäisen frisbeetapahtuman Selam Berin ala-asteella. Tapahtuman ohjelmassa oli puttikoulua, frisbeegolfin perussääntöjen opetusta ja illan päätteeksi järjestimme myös leikkimielisen viikkokisan. Saavuimme pelipaikalle puoli kuudelta illalla, vähän koulun sulkemisajan jälkeen. Koko kävelymatkan ajan meitä vastaan virtasi noin 300-400 siniseen koulupukuun pukeutuneen oppilaan joukko. Ainakaan pelikavereista ei pitäisi olla puutetta.
Pystytimme Traveller -korin urheilukentän laidalle, kaivoimme esiin 15 frisbeekiekkoa ja aloimme heitellä kiekkoja koriin, aluksi oman porukan voimin. Mutta jo parin minuutin kuluttua korin ympärille oli kokoontunut 20 innokkaan ihmettelijän joukko valmiina testaamaan lajia. Hieman yritimme neuvoa kiekon käsittelyn perusteita, mutta tärkeintä oli että touhu oli hauskaa ja kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan. Olihan se melkoista kaaosta.
Puttiharjoituksen käynnissä. Ensimmäinen opeteltava asia oli kiekon pitäminen kädessä kupera puoli ylöspäin.
Seuraavaksi päätimme kokeilla myös pienimuotoista pelailua. Kori kannettiin urheilukentän toiselle laidalle ja pelaajat asettuivat toiselle laidalle aloitusviivan taakse. Pelisääntöjen opetuksen kohdalla etiopialainen kaverimme, Yohannes, osoittautui korvaamattomaksi avuksi. Vaikka moni koulun oppilas osasikin englantia oli parempi, että pelin sääntöjen kertominen ja etenkin peliturvallisuuteen liittyvä kurinpito tuli pelaajien omalla äidinkielellä amharaksi.
Yohannes (2. vasemmalta) kertomassa frisbeekolfin sääntöjen perusteita: "Aloituksen jälkeen kukin odottaa kiltisti vuoroaan ja korista kauimpana oleva pelaaja on seuraavana heittovuorossa."
Sitten vaan kiekkoja vuoronperään taivaalle ja maalikoria kohti. Hillittömän alkuinnostuksen vallitessa oli varmasti hyvä, että käytössä oli vain yksi kori ja homma pysyi edes jossain määrin tapahtuman järjestäjien hallinnassa. Viimeistään oman avausheiton jälkeen pelaajien teki aina mieli kirmata suoraan radalle oman kiekon perään.
Pelaajat rivissä odottamassa omaa avausheittovuoroaan. Matkaa korille on noin 50-60 metriä.
Niin sitä sitten seilattiin kenttää päästä toiseen Assosan ilta-auringon piirtäessä pitenevät varjot punertavalle urheilukentälle. Lopuksi päätimme järjestää myös Assosan ensimmäiset viikkokisat. Säännöt menivät niin, että pelaajat asettuivat riviin viivan taakse, jonka jälkeen peliä pelattiin yksi kori kerrallaan. Parhaan tuloksen heittäneet saivat jatkaa seuraavalle kierrokselle ja heikompien tulosten saajat karsiutuvat pois jatkosta.
Muutaman pelikierroksen jälkeen peli alkoi sujua, kun pelaajat malttoivat odottaa heittoluvan saamista ennen omaa heittoaan.
Vaan eipä tarvinnut kauan pelata!
Noin 8-9 vuotias poika laittoi ensimmäisellä, noin 60 metrin radalla kiekon 2. heitolla reppuun. Siinä jäivät samantien toiseksi 3. heitolla (mukaanlukien blogin kirjoittaja) tai sitä heikommalla tuloksella kiekkonsa pussittaneet muut pelaajat.
Viikkokisan voittaja sai palkinnokseen hopeisen Innova Disc Golf -tarran. Palkinto herätti sopivaa pientä kateutta kanssapelaajien keskuudessa, voittajan suhtautuessa voittoonsa hämmentyneen rauhallisesti.
Myös voittokiekon lahjoittamista pelaajalle harkittiin. Asiaa päätettiin kuitenkin lykätä, kunnes frisbeegolf-toimintaa on saatu kehitettyä hieman vakaammalle pohjalle, lähinnä peliturvallisuussyistä.
Kiekkobongareille vielä todettakoon, että kiekkokisan voitto (edellinen kuva) tuli tällä kertaa noin 100 grammaisella leijaavalla ”rantafrisbeellä”. Eläkkeellä oleva brittiläinen palomies toi kiekon mukanaan pelipaikalle. Ihan ei kiekko taida täyttää virallisia standardeja, mutta päätimme olla puuttumatta tähän ”sääntörikkomukseen”.
Mutta yhtään se ei voittajan pelisuoritusta huononna. Päinvastoin!
0 kommenttia:
Jätä kommentti