Kiekkottuminen
Tiedättehän sen tunteen kun niitä on joka paikassa ja lisää pitää saada, nimittäin kiekkoja. Tässä vaiheessa harrastamistani mukaani on tarttunut jo aika monta kiekkoa ja kun poikaystäväki on saman parin lajissa on nuita kiekkoja huomaamatta tullut paljon. Jossakin vaiheessa laskimme että alkaa olee kasassa n. 50 kiekkoa (joillekkinhan tämä määrä on varmaan aika pieneltä kuulostava), mutta meillä ei ole useaa samana kiekkoa nostamssa kiekkojen lukumäärää. Nykyään olen huomannut, että ollaan alettu tykästymään joihinkin kiekkoihin ja niitä tuleekin sitten hommattua esim Buzzit. Kiekkoja on myös tullut jo sen kautta aika paljon, kun on tullut voitettua viikkokisoja. Esim. Laukaan Puska Puttaajat palkitsevat viikkokisojen voittoja kiekoilla. Välillä on tullut jopa vastaan tilanne, ettei tiedä mitä ottaisi hyllystä kun on tunne ettei mitään tarvitse.
Ensimmäisiä kiekkojani oli Innovan Champion Leopard, Latitude 64 Opto-muovinen Diamond Light ja Innovan DX Valkyrie. Diamond kulkee vieläkin mukana bäckissä yksinkertaisesti sen takia että tiedän tasan tarkkaan milloin se tekee mitäkin ja se liitää aivan mahtavasti. Todellakin lupauksien mukainen aloittelijan ja naisten kiekko. Kyseinen kiekko toi tiettyyn pisteeseen saakka itselle tosi paljon lisämetrejä. Viime syksynä tulikin sitten ongelmia, kun omien voimien lisääntyessä luottokiekko ei toiminutkaan enää niinkuin ennen.
Tälle keväälle tulivatkin sitten onneksi apuun Blizzard-sarjan kiekot. Näitä hommattiin muutama heti itselleni kevyenä ja tuntuivat todella hyvältä. Osan olen kuullu sanovan että ne kuluu ihan sairaan nopeasti, mutta omalla kohdalla ne ovat toimineet hyvin. Ehkä kaikista eniten kulumisen näkee 130-painoluokan Katanoissa. Mutta voihan niitä kiekkoja vielä käyttää vaikka ne olisivatkin kuluneet, kuhan vaan osaa käyttää tätä kulunutta ominaisuutta hyödyksi.
Ei menny sit putti sisään
Itsellä kuluneet kiekot tulevat käyttöön kun on oikealle kääntyvää väylää tarjolla (olen tosiaan oikeakätinen rystyheittäjä). Silloin otan käteen joko aiemmin mainitsemani Diamondin tai Blizzu Katanan ja heitän rennon, suoran heiton. Kiekko alkaa sopivasti minun voimilla kaartamaan oikealle ja saattaa jopa tulla joskus takasinkin antamaan lisämetrejä. Mie tosiaan olen tälläinen heittäjä joka käyttää enemmänkin kiekkojen ominaisuuksia hyväksi kuin ”pelleilisi” kulmilla. Tämä sen takia, että olen huomannut sen paljon helpommaksi. Toisaalta tässä vaiheessa harrastusta on tullut myös eteen se, että pitää opetella myös ne kulmat, koska muuten ei tietyistä tilanteista vaan selviä…
1 kommenttia:
Hei! Hyvä blogi sinulla. Allekirjoitan kyllä kaiken mitä kirjoitat, ihan Diamondia myöten, Beast on ollut myös kiekko joka on hyvin käynyt minun käteen. Harrastuksen aloitin viime kesänä, heinäkuun loppupuolella ja olen ihan hurahtanut. Onneksi mieheni on hurahtanut samaan lajiin. Olimme jopa kesälomalla kiertelemässä ratoja eripuolilla Suomea 1900 km ja 22 rataa viikon aikana.
Asumme Oulussa ja täällä maasto on tasaista, joten olemme hyvin pystyneet heittämään läpi talven. Hyviä heittoja vaan sinne.