Kauden 2015 kotimainen pro-kilpailusarja, Grip EQ Pro Tour, ratkeaa viikonloppuna Oulussa. Omissa käsissä peli on vielä kolmella pelaajalla – Pasi Koivulle, Seppo Pajulle ja Janne Hirsimäelle kokonaiskilpailun voittamiseen riittää varmuudella päätösosakilpailun voitto.
Frisbeegolfradat jututti kaikkia kolmea vahvinta Grip EQ Pro Tourin voittajaehdokasta. Kolme mielenkiintoista pelaajaa ovat kaikki hieman erityylisiä pelaajia, ovat nousseet erilaista reittiä Suomen huipulle ja tänä päivänä jokainen näistä kolmesta herrasta edustaa eri kiekkovalmistajien tiimejä.
Viimeisenä vuoron saa kenties suurin suomalainen frisbeegolftähti maailmalla. Titteleistä löytyvät jo nuorten maailman sekä Euroopan mestaruudet ja avoimen Euroopan sekä Suomen mestaruudet. Jussi Meresmaa on todennut, että tämän miehen suhtautuminen harjoitteluun ja kilpailemiseen on heti Paul McBethin jälkeen ammattimaisinta maailmassa. Kiekot löysivät tiensä tämän miehen käsiin jo ala-asteen kuudennella luokalla ja jo 16-vuotiaana tämä mies juhli Suomen mestaruutta nimenomaan juuri Meri-Toppilan radalla.
Miten on sujunut valmistautuminen Grip EQ Pro Tourin päätösosakilpailuun Oulun Meri-Toppilassa?
Kaksi päivää messuilla ja kaksi treenipäivää kisaa ennen ovat meikäläisen avaimet kilpailuun. Etukäteen en ole varsinaisesti Oulun kisaa varten vartavasten treenannut, mutta olen käynyt pelaamassa päivittäin ja heitto tuntuu mukavalta.
Ensimmäinen Pro Tour -voitto on hakusessa. Oliko se jo ennen kauden alkua selvä tavoite, vai tulivatko Pro Tourin kisat mukaan kalenteriisi vasta kauden mittaan?
Kyllä Pro Tour on aina ollut yksi tärkeistä jutuista itselleni. En valitettavasti päässyt kolmanteen osakilpailuun kotikentilleni joten on minun matkattava Ouluun jahtaamaan kirkkainta mitalia. Muuten olisin saattanut jättää Oulun kilpailun väliin.
Tänä vuonna olet jo käynyt Pohjois-Amerikassa pelaamassa ja syksyllä on taas edessä muutaman viikon kiertue siellä. Onko lähitulevaisuudessa miten todennäköistä, että vietät suurimman osan kaudesta pelaamassa Amerikassa?
En ainakaan vielä ole valmis viettämään Yhdysvalloissa suurinta osaa kaudesta, mutta on se mahdollista lähivuosina. Tykkään Suomen frisbeescenestä toki niin paljon, että voi olla hankalaa lähteä Amerikkaan niin pitkäksi aikaa. Mikäli lähtisin, niin olisi siinä myös muita syitä taustalla kuin pelkkä pelillinen kokemus.
Miten sinun mielestäsi frisbeegolf ja erityisesti kilpailukulttuuri eroaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan välillä?
Kilpailuiden taso Yhdysvalloissa on erittäin heikkoa etenkin verrattuna Suomen ja Euroopan suurimpiin kilpailuihin. Tykkään pelata molemmissa maanosissa, mutta tällä hetkellä Eurooppa vie voiton kilpailuiden laadussa.
Sinut tunnetaan paitsi pitkistä, myös monipuolisista ja tarkoista draiveista. Yleisön silmään tällä osa-alueella ei suuria puutteita sinulla ole. Oletko samaa mieltä vai mistä löydät omassa pelissäsi eniten kehitettävää?
Draivi on ehdottomasti oma vahvuuteni. Puttikin on ollut jo pitkään miellyttävän tasoista, mutta siihen haluaa aina lisää varmuutta. Kämmenheittoon haluan myös vanhaa tuntumaa. Olen jostain syystä jättänyt kämmenen heittämisen vähemmälle… se voi toki olla syy pelin paranemiseenkin.
2011 Oulussa juuri Meri-Toppilassa SM-pokaalia nosteli nuori, mutta silloinkin jo taitava ja itsevarma Seppo Paju. Mikä miehessä pelaajana on erityisesti muuttunut neljän vuoden aikana?
Nykyään olen huomattavasti tasaisempi pelaaja ja entistäkin periksiantamattomampi. Vuosien varrella näkemys lajiin on myös muuttunut ja kokemusta olen saanut kerättyä suomalaisista pelaajista laajimmin.
Olet ollut Prodigy Discin ykköstykki Euroopassa jo muutaman vuoden. Mitkä kiekot ovat tärkeimpiä oletettavasti hieman tuulisessa Meri-Toppilassa?
Tulen käyttämään pieninumeroisia kiekkoja paljon, kuten X1, D1, H1, M1 ja Pa1. Nämä ovat aseeni kovassa tuulessa.
Tänä vuonna Pro Tour pelattiin Porissa, Vihdissä (Kaatis), Turussa ja päätösosakilpailu vielä jäljellä Oulussa. Mitä mieltä olet tästä setistä? Millä muulla radalla pelaisit mielelläsi tämän tason kisaa?
Heinola, Peurunka, Mukkulan vanha 18-väyläinen sekä Kankaanpää tulevat äkkiseltään mieleen. Vähiten tämän kauden setistä itseäni miellyttää Kaatis. Rata on Kaatiksella erinomaisessa kunnossa, mutta uskoisin alueelle mahtuvan paremmankin layoutin. Lauste on suosikkiratani koko maailmassa, joten siitä ei voi valittaa. Oulu sekä Pori ovat niinsanotusti varmoja nakkeja, eikä niissä ole mitään moitittavaa.
Kuka tiukimman kärkitaistelun (Paju, sinä, Hirsimäki) ulkopuolelta tulee Oulussa sotkemaan pistetilannetta?
Uskon että hyvä kaverini Leo Piironen pelaa hyvät kisat ja nousee hänen tasoisille sijoille. Hänellä on varmasti verta hampaissa, kun ei saanut paikkaa USDGC-kilpailuun ja taitaa pelata kauden viimeistään. Uskon myös Leon rikoskumppanin ja myöskin hyvän ystäväni Ilari Tuoman pelaavan hyvät kisat.
Oulusta sinulla löytyy siis mukava muisto ja niskalenkki Pasista 2011 SM-kisojen voittokamppailussa. Hirsimäki taas kertoo nauttivansa pelaamisesta Oulussa ja lähtee kisaan itsevarmana tuoreena parigolfmestarina. Jos täytyy päättää, kumpaa pidät vaarallisempana vastustajana juuri nyt? Mainitse molempien paras ase?
Pasiin tällä kaudella paremmin tutustuneena ja hänen peliään enemmän ja pidempään seuranneena uskon hänen olevan minulle kovempi vastus. Pasi on yleisesti kova pelaaja enkä pysty juurikaan nimeämään huonompia tai parempia osa-alueita hänen pelistään.
Jannen vahvuus on monipuolien heittovalikoima ja halu menestyä.
Haluaisin heidän kuntelevan Gettomasan kappaleen ”Ota kiinni jos saat”
Janne Hirsimäen haastattelu
Pasi Koivun haastattelu
Grip EQ Pro Tourin päätösosakilpailu 5.9.-6.9. Oulun Meri-Toppilassa!
0 kommenttia:
Jätä kommentti
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.