Mikä ”Legendaariset väylät”?

”Rise Like a Phoenix” lauloi Itävallan parrakas mies-nainen Euroviisuissa. Samoin nyt Frisbeegolfradat.fi:n luotua nahkansa on aika tämän blogin nousta tuhkasta uudelleensyntyneenä. Aktiivinen aloittelija on nyt menneen talven lumia ja tilalle astuu Väyläbongari. Päähahmon roolivaatteissa sanan kieroa säilää heiluttaa edelleen sama mies.*

Uudistuneen blogin tarkoituksena on esitellä väylä kerrallaan Suomen frisbeegolfradoilla vastaantulleita helmiä, täysin subjektiivisesti tietenkin. Osa väylistä voi olla yleisön suuria suosikkeja, kun taas joku toinen saattaa olla syrjässä sijaitsevan vähemmän tunnetun keskivertoradan salainen kruununjalokivi. Väylä pureskellaan atomeiksi niin visuaaliselta kuin taktiseltakin kantilta, omia pelisuunnitelmia ja mahdollisesti tavoitettujen paikallisfakiirien salareittejä vertaillen. Mitään varsinaista yhteisarvosanaa ei langeteta eikä väyliä keskenään laiteta arvojärjestykseen, vaan kaikki mukaan pääseet väylät ovat omasta mielestäni olleet näkemisen – ja tietenkin pelaamisen – arvoisia. Ja on vain hyväksi jos artikkelisarja innostaa muitakin katsomaan nenäänsä pidemmälle.

Ratabongailu nimittäin kuuluu mielestäni oleellisena osana aktiivisen frisbeegolfaajan harrastukseen, ja Suomi on siihen aivan erinomainen maa. Frisbeegolfradat.fi tarjoaa kesän ykköslajin ystäville tähän tarkoitukseen erinomaisesti soveltuvan sivuston: sen lisäksi että löydät lähes kaikki Suomen radat yhtestä paikasta, voit nyt luoda itsellesi sivustolle profiilin ja sen jälkeen on käytössäsi kätevä työkalu kartuttamaan käytyjen ratojen tikkilistaa. Käytyjen ratojen määrään perustuvat saavutukset kannustavat laajentamaan elinpiiriä entisestään. Mahtaako sinusta olla guruksi asti?

Väyläbongarimies ottaa vaatimattomasti henkilökohtaiseksi tavoitteeksi 100 rataa täyteen vuoden loppuun mennessä. Se tarkoittaa vähän alle 40 uutta rataa mitkä pitäisi koluta reilussa 7 kuukaudessa, joskin marras-joulukuun vähemmän optimaalisille keleille tuskin kehtaan jättää kovin suurta savottaa. Väyläbongarin on siis hyökättävä heti uusien ratojen kimppuun. Lähistöllä riippuu muutama kypsä hedelmä, mutta kunnon tulosta saadakseen on lähdettävä merta edemmäs kalaan. Aimo kertasaalis ratoja tarttuukin katiskaan heti kesäkuun alussa Turun seudulle kohdistuvalla vuotuisella kaveriporukan Frisbeegolfmaratonilla. Montako sinä meinasit tahkota tämän kauden aikana, ja oletko jo kerryttänyt tikkilistaa? Kerro se kommenteissa.

Suosittelen tällaisia reissuja varauksetta ihan kaikille lajista innostuneille. Mikä voisi olla parempaa kuin 24-72 tuntia syödä, juoda, elää ja hengittää fribaa samanmielisten tovereiden kanssa? Eikä tuloksillakaan järin ole näillä reissuilla väliä, sillä vaikka tulos olisi ns. ”satamiljoonaa” niin usein hyvä seura ja uudet jännittävät radat etenkin sään suosiessa jättävät loppufiiliksen pitkälti positiiviselle puolelle saraketta.

Omasta näkövinkkelistä Turun lisäksi muunmuassa Jyväskylän ja Oulun seutu pitävät sisällään jo pitkään heittokättä kutkuttaneita laajoja ja haastavia rataryppäitä. Kolmenumeroisenkaan luvun saavuttaminen ei tosin silti oikeuta jalanjälkeen kuin alle kolmasosalle Suomen radoista, joten matkaa riittää lähes loputtomiin, semminkin kun uusia ratoja tulee edelleen. Positiivinen ongelma siis, jota ratkomaan oitis!

Hyppää Väyläbongarin kyytiin kohti Legendaarisia väyliä!

t. MikkoS

*blogien teknisestä toteutuksesta johtuen vanhat Aloittelijasta Aktiiviksi -blogin kirjoitukset löytyvät edelleen blogin arkistoista, ja sen kun roikkuvat siellä, ovathan nekin yhdenlainen pala historiaa. Niitä ei kuitenkaan sen kummemmin päivitetä tai kommentteihin vastata joten niillä ei ole tämän blogin kanssa sen kummempaa tekemistä kuin yhteinen allekirjoittaja.

---

3 kommenttia: