Keski-Uusimaan ad hoc kuninkuus ratkottu!

FGCK:n aivoriihen ex tempore kutsukilpailu polkaistiin kasaan parissa päivässä (kiitos ideasta kuuluu vapaaherttua Markus L:lle), ja huolimatta siitä että kalenteri vetelee jo marraskuun puoliväliä, oli lauantai 12.11. jälleen frisbeegolfin parissa yksi kauden hienoimpia päiviä. Kausi 2011 ei siis näköjään lopu ollenkaan??

Ideana oli siis pelata kolmen lähiradan kiertue: Keinukallio, Tuusula ja Järvenpää, tässä järjestyksessä. Aurinkoa ei Keinukalliokaan pystynyt tähän vuodenaikaan kehittämään, mutta muuten keli oli mahtava. Tuulettomin päivä kiekkojen kanssa pitkään aikaan. Kotoisesta Keinarista siis aloitettiin, 2 poolia 4 + 4. Tuttu rata ei esittänyt uusia kommervenkkejä, ja tuloksena oli tasaisehkoa peliä. Ensimmäisen radan jälkeen mitään ei ollut vielä ratkaistu.

Kattoka poja! Mää ole lentokone! Jopa Keinarin vitosella oli tyyntä eilen, hyvä lentosää siis.

Keinarista sitten siirryttiin ihan naapurissa sijaitsevaan Tuusula DGP:hen. Kesällähän tällainen 8 hengen megapooli olisi vetänyt koko radan entistäkin enemmän juntturaan, mutta eihän tähän aikaan ratoja kierrä kuin me oikeasti höyrähtäneet. Porukassa tunnelma tiivistyy, ja näin isolla joukolla oli kyllä hauska pelata. Tuusulassa niitä kakkosia alettiinkin haalimaan sitten ihan urakalla, ja kierroksen jälkeen alkoi asetelmat selviämään: ketkä olivat kärkitaistossa ja ketkä epäonniset alkoivat jo päivittämään huuto.net sivujaan kiekkojen myyntiä varten 😉 Ja näiden porukoiden välissä taapersivat tietysti tasaista peruspeliä tuuppaavat (kuten allekirjoittanut).

8:n megapooli + 2 ohittavaa vierasta. Tälläkin väylällä on muuten secret pro pommihyssepaikka!

Kahden radan jälkeen oli pikaisen ruokatauon paikka paikallisessa monikansallisessa pikaruokaravintolassa, ja sitten nokka kohti kiertueen viimeistä ja ratkaisevaa rataa. Järvenpääkään ei ollut kaikille tuttu, mutta siitä huolimatta useimmille kakkosta korttiin kahdelta ekalta väylältä. Kolmonen alkoikin jo haastamaan pelaajia (kuolemankuoppa oikealla), ja birkut ei olleet enää automaattisia. Vitosen draiviarvonta oli kuitenkin näin lehtien pudottua muuttunut hieman helpommaksi, ja useimmat pääsivät oikeasta reunasta matkaan. Olisi itsekin pitänyt mennä sieltä eikä upsilla suoraan: kaksi hankittua birkkua suli tällä väylällä olemattomiin.

Lopulta kasin mäelle kiivettyä ja sieltä ysi alas heiteltyä oli tilinteon hetki. Tilintarkastajan selvitettyä rätingit oli kahden pelaajan vielä palattava tiipaikalle, tasurinhan perinteisesti ratkaisee CTP. Muutamaa hetkeä myöhemmin kiertueen voittajana mäkeä alas asteli Janne ”Jalis” ”Professori X.” Jaalivaara, Lauri P:n joutuessa tyytymään perintöprinssin viittaan. Voittajan kruunu jäi vielä hankkimatta, mutta siihen asti Jannea puhuteltakoon Keski-Uusimaan kuninkaana. Vallankaappausta odotellessa… sanokaa mun sanoneen, ensi vuonna maanviljelijät nousevat kapinaan.

Joni taitaa myös breakdancen? Järvenpään tiimatoilla oli useilla ongelmia liukkauden kanssa.

(yllättäen Järvenpää siis vaikein rata? Keinukalliota kyllä helpottaa meille tuttu rata…)

Kokonaisuutena hemmetin hauska rundi, ja melkein päivän koko valoisa aika siihen menikin. Muutamathan vetivät vielä hämärän noustessa jäähdyttelynä yhden bonusrundin: toiset Keinarissa ja toiset Jokelassa. Neljä rataa siis, ja päivämäärä tosiaan 12.11. onhan se melko hullua? (viime vuonna vikan kerran pelasin lokakuun lopulla) Tästä on PAKKO ottaa vuotuinen perinne, ja ajankohta lienee pakostikin myöhäinen syksy, jotta megapooli ei jymäytä muiden peliä.

Eikä siinä vielä kaikki, pelit jatkuvat jo viikon päästä Hyvinkään karvis-osakilpailussa, jossa sielläkin FGCK:lla on useita edustajia. Radalla tavataan!

t. MikkoS / FGCK

0 kommenttia: