Kouvolaan ja tarkemmin Kouvolan Myllykoskelle vuonna 2010 rakennettu yhdeksänväyläinen rata tuo pelaajan eteen puistoratojen miellyttävät puolet. Vaikka väylät eivät kohahduta pituuksillaan on radan kaikki yhdeksän väylää mukavia heittää. Kaikki radan väylät jäävät alle sadan metrin ja ne ovatkin par kolmosia. Puiston maisemissa harrastaminen on leppoisaa ja väyliin on saatu rakennettua myös vaihtelua.
Kiertueen aikana poikkesimme Koivusaaressa varsin sateisena päivänä joten maa oli hyvinkin märkää ja maasto lätäköiden koristama. Uskoisin, että lämpimänä ja aurinkoisena päivänä tuo puisto todella kauniit puitteet kiekon heittämiselle.
Rata käynnistyy mukavalla ykkösväylällä joka on 54 metrinen vasemmalle kaartuva ja puiden lomaan päättyvä väylä. Oikeakätisille siis lyhyehkö hysseväylä jossa saa kuitenkin asetella linjan kohilleen, ettei kiekko kolahda puihin. Puiden lomastakin toki voi löytää erikoisväylät joten ihan hirveätä stressiä puista ei kannata ottaa. Radan avauksena varsin leppoisa väylä joka mahdollistaa nopean siirtymisen radalla eteenpäin.
Kakkos ja kolmosväylä tarjoavat noin 90 metristä suorempaa väylää niittymaisemissa. Tilaa siis riittää heti kun kakkosella pääsee metsän laitaan sijoitetulta tiiltä eteenpäin. Väylä itsessään on mukavasti ajettua lyhyttä nurmea mutta liian kunnianhimoiset kaaret päätyvät nopeasti pitempään heinikkoon josta kiekon löytäminen voi viedä hetken. Suoraa ja tarkaa heittoa siis tarvitaan, että peli etenee sujuvasti kippoon.
Nelosväylä on mukava 65 metrinen oikelle kaartuva koitos jossa ihan perus hyssellä pääsee korille vain jos heittää vasemmalla kädellä. Väylän oikeassa laidassa on puustoa ja korkeampaa heinää, vasemman puolen ollessa avoinna. Foret ja antsat käyttöön siis oikeakätisillä, vaikka kyllä suorankin heiton saa sijoitettua korin tuntumaan.
Vitosväylä tarjoaakin sit huomattavasti vaativamman haasteen. 85 metrinen väylä kaartuu jyrkästi oikeaan ja väylä on korkeiden puiden reunustama. Jos suunnitelmissa on heittää väylää pitkin niin työkalupakista on hyvä kaivaa jotain jyrkällä feidillä varustettua pannua ja lähteä hakemaan korkeaa linjaa. Isompikätisille vaihtoehtona toimii myös ihan perus putteriantsa.
Mandoa väylällä ei ole, mutta jyrkemmät hysselinjat menee melkein nelosen korin päältä joten kannattaa varoa muita heittäjiä. Kaari saa olla sitäkin kautta heitettynä komea.
Kolmikko #6,#7 ja #8 löytyvät parin-kolmensadan metrin päästä tietä seuraamalla kohti puiston toista päätyä. Tiukan kurvin jälkeen vuorossa on suorempaa linjaa sillä kaikki kolme väylää ovat varsin simppeleitä linjoiltaan. Kutosen ollessa vähän reilu 90 metrinen, on seiska ja kasi vuorostaan hillitympiä kuudenkympin molemmin puolin.
Jokusen puun lisäksi suurimat esteet muodostui meidän visiitin aikana lätäköistä joita nurmi tuntui keräävän ahneesti. Korit on aseteltu puiden hieman suojaamiin paikkoihin joten koria hätyytellessä pitää olla tarkkana vaikka heitoille muuten onkin paljon tilaa. Vieressä kulkevan hiekkatien muita käyttäjiä tulee hieman tarkkailla heittäessä mutta pidemmät odottelut käyttää helposti vesistön rakentamaa maisemaa ihaillessa. Kutosella ja kasilla täysin karanneilla heitoilla on myös mahdollisuus ottaa sukellusharjoitteita joten ihan rajattomasti ei kannata villiintyä heittämään.
Kierroksen lopettaa puiden reunustama ja veden rajaa seuraava väylä numero yhdeksän joka tuo kierrokselle erittäin mielenkiintoisen lopun. Ysin kori on myös ihan ykkösen tuntumassa joten kierroksen viimeistelyä voi olla seuraamassa joukko radalle lähteviä heittäjiä. 58 metrinen väylä ei pelottele pituudellaan mutta puut sekä veden läsnäolo tuovat kivan lisän väylälle.
Koivusaari DGP on mukava kokonaisuus jonka kiertää melko nopeasti ja sujuvasti. Siirtymä vitoselta kutoselle rikkoo vähän rytmiä ja ilman karttaa matkustava pelaaja voi olla hukassa. Väylät 1-5 luovat oman kokonaisuutensa, 6-8:n ollessa omalla luonteellaan varustettu irrallinen ryhmittymänsä ja ysin tuodessa kierrokselle erittäin mukavan kruunun.
Arvio:
Rata: 3,5
Flow: 3
Puitteet: 3
0 kommenttia: