Frisbeegolfin digitaalinen jalanjälki osa 1

Terve taas!

Tätä kirjoittaessani on kulunut hieman yli kymmenen päivää frisbeegolfradat.fi -palvelun avaamisesta ja google analyticisin tarjoama statistiikka sivuston kävijöistä on ainakin ihan miellyttävää luettavaa. Ihmiset ovat siis löytäneet sivun ja toivottavasti siitä on ollut myös käyttäjille hyötyä.  Palautettakin on tullut ihan reippaasti ja se on ollut lähes kokonaan postiivista. Muutamia käyttäjien ehdottamia parannuksia testataan tälläkin hetkellä. Juuri näin tämän pitäisi mennäkkin – frisbeegolfradat.fi:tä saavat kaikki olla mukana kehittämässä.

Jauhoin jo jonkin verran edellisesä postauksessani informaation jakamisesta lajin leviämisen mahdollistajana, mutta tämä on aihe johon haluan upottautua vielä hieman syvemmälle. Nykyään kaikki on internetissä – sieltä voit tehdä haluamasi ostokset punaviinistä elefantteihin ja sen tarjoamissa sosiaalisen median palveluissa moni on jo tänä päivänä kontaktissa päivittäin useampiin henkilöihin kuin fyysisessä maailmassa. Edellinen on toki juuri sitä sanahelinää, jota jokainen perinteinen media kylälehdistä lähtien Suomessa kylvää internet-nimisestä abstraktiosta, josta valitettavan harva journalisti nykypäivänä mitään ymmärtää.

Selvää on kuitenkin se, että maailma on muuttunut. Painetun sanan painoarvo häviää nykypäivänä monella tapaa sähköiselle. Hyväkään juttu frisbeegolfista Hesarin Oma Elämä -palstalla ei ole paljonkaan arvoinen koska se ei ole googlen indeksoitavissa. Vasta kun sisältö siirtyy internettiin saa se todella mahdollisuuden levitä vapaasti. Toisin kuin perinteiset mediat kuten sanomalehdet ja televisio, internet on epälineaarinen media. Tämä tarkoittaa sitä, että kun lukija osaa ymmärtää kontekstin, ei siellä oleva tieto ole koskaan samalla tavalla vanhaa. Internetissä eilispäivän uutiset eivät ole samalla eilispäivän uutisia kuin lehtienkeräyslaatikossa. Ne ovat osa frisbeegolfin sähköistä juurta eli digitaalista jalanjälkeä.

Entäpä sitten sellainen tieto joka on perinteisten uutisten kannalta täysin toissijaista, mutta palvelee ratkaisevasti jotain tiettyä ryhmää. Kontekstiin voisi sopia esimerkkinä vaikka tieto frisbeegolfin harrastusmahdollisuuksista. Tämä ei ole sellaista tietoa johon internetin käyttäjät tyypillisesti törmäävät vaan sellaista jota internetistä haetaan. Tämän tiedon olemassaolo on ratkaisevan tärkeää 2010-luvun Suomessa. Luonnollisesti on myös tärkeää, että se on ajantasaista ja pakkansapitävää, jotta tämän tiedon varassa liikkuvat internetin käyttäjät eivät tule lähteensä kusettamiksi. Jos harjavaltalainen polttariporukka haluaa mennä pelaamaan fribagolffia Ulvilan radalle, tarkistaa netistä että rata on kunnossa ja paikalle päästyään toteaa että korit on kerätty pois uuden asuinalueen alta, tuottaa polttariporukan käyttämä lähde pettymyksen. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että heille tarjottava tieto on ajantasaista, koska ihmiset ovat tottuneet kuluttamaan mediaa lineaarisesti.

Netissä julkaistavien bloggausten ja uutisen etuna on se, että samoin kuin perinteiset lehtiartikkelitkin, ne edustavat luonnollisesti pääosalle lukijoistaan tiettyyn ajankohtaan sidottua julkaisua. Internetissä vanhojen bloggausten ja uutisten arvo säilyy paremmin kuin kertakäyttömediassa, koska lukija voi palata jutun kirjoitushetkeen ja nähdä tekstin siinä hetkessä jossa se on kirjoitettu. Varsinainen etuhan syntyy täysin siitä, että periaatteessa kaikki mitä laitat internettiin pysyy siellä. Tällä tavoin voimme verrata frisbeegolfin käsittelyä perinteisessä mediassa ryöpsähdyksiksi jotka valuvat tyhjyteen. Julkisuudesta saatu hyöty osuu lähes 100-prosenttisesti sille hetkelle kun se tapahtuu. Internetissä nämä ryöpsähdykset kasaantuvat tasaiselle alustalle, jota kutsutaan digitaaliseksi jalanjäljeksi. Mitä enemmän ryöpsähdyksiä, sitä isompi jalanjälki. Mitä isompi jalanjälki, sitä merkittävämpi tekijä. Tämä pätee niin yksittäisiin henkilöihin kuin vaikkapa urheilulajeihinkin.

Jatkuu osassa 2.

---

2 kommenttia: