Historiikissa harpataan kymmenisen vuotta eteenpäin edellisestä, 2009 kesä-heinäkuun vaihteeseen. Silloin oli aika kypsä varsinaisen lajin pariin siirtymiseen.

Kankaanpään kaveriporukka oli tässä vaiheessa muuttanut ympäri Suomea eri suunnille, mutta silti kesällä (ja talvella) edelleen harrastettiin ja pelailtiin yhdessä kotikonnuilla.

Lajit vaihtuivat, mutta aina jossain kisailtiin puulaakihengessä. Kovia hittilajeja olivat ainakin:

• rantalepa
• 10-ottelu
• voimanosto
• footvolley
• maantiepyöräily
• triathlon
• katusähly jne.

Monipuolista liikuntaa siis, vaikka ei totista kilpaurheilua ollutkaan.

Porukasta pari kaveria oli Tampereelle muutettuaan pelannut myös ultimatea ja johkautunut myös friban pariin. Joskus oli pari kiekkoa pojilla mukana urheilukentällä ja keihäänheiton lomassa yritettiin lättyä lennättää. Kovin pitkälle, tai suoraan, ei saanut kukaan (paitsi Tarmo joka heitti Levin huipulta yli 500 m).

Siirtyminen radalle

2009 heinäkuun ensimmäisinä päivinä itsekin kokeilin jalkapallokentällä heikolla menestyksellä muutaman heiton, mutta suostuin kuitenkin lähtemään Vihiojalle heittämään.

Heitin laina-Sharkilla muistaakseni +14 ja ne pari ”kokenutta” kaveria siihen parin pintaan. Sain kiekon itselleni ja taisin jo samana päivänä ostaa toisen ja saman viikon aikana pari muutakin.

Sharkin, putterin ja kahden Sidewinderin kanssa kierrettiin sitten seuraavat viikot ratoja käytännössä joka päivä. Viikossa Vihiojan ennätys parani +2:een ja kuukaudessa -2:een. Sitten taso vähän putosi kun opittiin OB-säännöt.

Ensimmäisen kuukauden aikana pelattiin Vihiojan lisäksi ainakin Yyterissä, Julkujärvellä, Epilässä ja Jämillä.  Lisää ratoja löydettiin kun netin fribasivut tuli tutuiksi – erityisesti discgolfscores.net.

Siitä eteenpäin olen käytännössä merkannut kaikki täydet kierrokseni DGS:ään, mistä on kiva välillä penkoa vanhoja tilastoja ja tuloksia.

Esimerkiksi Julkujärvellä olen ensimmäisellä kerralla (10.7.2009) heittänyt huiman tuloksen +15. Tilastoista löytyy myös ensimmäinen alle parin kierros: Epilässä 21.7. (-1). Kuvan Yyterin kierroksella 11.7. tulos oli +2.

Ensimmäisistä kierroksista on nyt 1,5 vuotta ja pisin tauko heittämisestä on noin 2 viikkoa (viime talvena repesi kiertäjäkalvosin). Alkuperäisistä kiekoista on enää tallessa toinen Sidewinder, muut ovat hukkuneet matkalle – useampi varmasti Vihiojan rakettijengin reppuihin.

Missä ja koska sinä heitit oman ensimmäisen kierroksesi?

Vuosi oli arviolta 2000 kun naapuruston väellä keksittiin pelata eräänlaista golfia paikallisen sekametelikauppa Hamsterin euron frisbeillä*.

Näillä kevyillä ja suht pehmeillä kiekoilla pelattiin pitkin pihakatua, talojen ja lyhtypylväiden ympäri (ei tunnettu vielä mando-sanaa mutta käsite kyllä).

Maaleina toimivat esimerkiksi lehtiroskis, sähköpaalu, muuntaja ja ”toi kivi” (”ei kivi oo hyvä, ei näe tarkasti osuuko vai ei…”). Väylät keksittiin lennosta ja seuraavalle yleensä lähdettiin edellisen päätepisteeltä.

Tätä lajia harrastettiin useampana kesänä, tuntikausia kerrallaan, ja käytiinpä välillä uusilla ”radoillakin”. Frisbeegolfiksi sitä kutsuttiin, vaikka oltiin kuultu huhuja ”oikeastakin” frisbeegolfista.

Viidentienristeys 0.8b

Historiankirjat eivät kerro ajankohtaa, mutta jossain vaiheessa lähdimme joukolla pelaamaan Niinisalon varuskunnan maisemiin Hämeenkankaalle.

Pirkan Uran maisemissa oli lääniä ja puita sun muita esteitä niin, että ad-hoc väyliä veti hatusta mielin määrin – varsinkin kun niillä frisbeillä heitot lensi max 50-60 m.

Lukijoissakin on varmaan useampi, jotka ovat niillä mannuilla sivakoineet tai möyrineet kurkkusalaatit päällä?

Jos paikka ei ole tuttu, niin viimeistään nyt kannattaa tutustua, koska nykyään samalla alueella komeilee yksi Suomen parhaista 18-väyläisistä – Viidentienristeys. (Kai omaa rataa saa ylistää omassa blogissa?)

Tuolloin 2000-luvun alussa ei tietysti vielä pysyvästä radasta haaveiltu, kun ei meistä kukaan? ollut vielä edes koria nähnyt.

Heittotekniikat

Artikkelin kuvista näkee maallikkokin, että ihan vielä ei ollut rhbh-anhyzer, mellakkatomo tai hissiputti vokabuläärissä eikä repertuaarissa.

Sen sijaan KC-kulmaan osattiin jo silloinkin heittää  (Kevin Costner, ei se toinen KC). Puttaaminen oli muutenkin vähintäänkin ylenkatsottua, jos ei joskus jopa kiellettyä.

Mitä mieltä olette allekirjoittaneen kylkidraivista ja velipojan rystyheiton loppuasennosta?

*Nokkelimmat varmaan huomasivat, että vuonna 2000 ei ollut vielä euroja, joten joko aloitettiin myöhemmin tai sitten ne oli aluksi viiden markan kiekkoja.

Ensimmäisen blogiartikkelin ensimmäinen rivi ja lause – miten blogi aloitetaan?

En varmasti ole ainut, joka tätä on pohtinut ja jumittanut tuntitolkulla saamatta mitään aikaan. Oma jahkailuni päättyi kun istuin koneen viereen ja aloin listata mahdollisia aiheita sattumanvaraisessa järjestyksessä.

• Ensimmäinen pelikerta,
• kierretyt kisat,
• ensi vuoden suunnitelmat,
• eka holari, englannin reissu,
• eka voitto,
• oma rata,
• seuran perustaminen,
• ensimmäinen kunnon loukkaantuminen,
• fribakauppiaaks ryhtyminen,
• eka tonnin kiessi,
• ekat sm-kisat….

Trendi oli ilmiselvä – ensimmäistä kertaa tässä ollaan pappia kyydissä monessa suhteessa. (toim. huom. mitä tuo sanonta oikein tarkoittaa?).

Siitä se ajatus sitten lähti.

Kirjoitan talven mittaan jonkinlaisessa kronologisessa järjestyksessä lyhyttä historiaani fribaajana artikkelisarjana. Jokaisessa postauksessa katsotaan jotain fribaan liittyvää ”ekaa kertaa”.

Yllämainituista aiheista varmaankin useimmat käsitellään ainakin ohimennen, mutta jos arvon lukijoilla on toiveita listalta tai sen ulkopuolelta niin antaa tulla.

Mieluummin raapustan sellaisista jutuista mitkä ainakin 1 lukijaa todistetusti kiinnostavat.

Aluksi käydään läpi ensiaskeleet fribaajana, eli miten koskin golfkiekkoon. Se tapahtui heinäkuun alussa 2009 Tamperella Vihiojalla.

Sitä ennen kurkataan kuitenkin perhealbumin ensimmäiselle lehdelle josta käy ilmi, että ”frisbeegolfia” tuli pelattua jo monta vuotta ennen kuin golfkiekkoa edes näin.

-Tapani