Ylimenokauden hauskanpitoa
Frisbeegolfareilla – niin harrastajilla kuin kilpailijoillakin – kiivain kausi on lopuillaan. Kesän kisat on kisailtu ja talven treenit odottaa (niitä jotka harrastavat harjoittelua).
Omalta osaltani viimeinen totinen kisa oli kotikisat 3 viikkoa sitten. Sen jälkeen ja osaltaan jo sitä ennen on otettu kevyesti frisbeen suhteen ja paino on siirtynyt muihin aktiviteetteihin.
Viimeisen kuukauden aikana olen heittänyt lättyjä muistaakseni 6 kertaa ja niistäkin vain kahdesti jollakin tavalla tavoitteellisesti. Muutakaan urheilua ei juuri ole tullut harrastettua – pari kevyttä salitreeniä ja lyhyitä pyöräily- ja kävelylenkkejä. Metsässä tuli käytyä muutama kerta marjassa ja sienessä.
Muutaman viikon ylimenokausi on jo tehnyt osan työstään – pienet orastavat vammat ovat parantuneet ja polte heittämään on kasvanut samaa tahtia kun heittokerrat ovat vähentyneet.
Pian onkin aika palata treeneihin ja pääpaino siirtyy punttitreeniin ja halliheittämiseen. Itse asiassa ensimmäinen Pirkkahallitreenikin tuli jo tehtyä pari päivää sitten, mutta sielläkin vielä enemmänkin vaan huvittelua ja punttijumppaa.
Harjoitteisiin kuului mm. hankalat haaraputit.
Ennen tiivistä treenikautta on kuitenkin syytä hiukan tuulettua ja käydä kavereiden kanssa heittelemässä muutama kierros ihan vaan huvin vuoksi sen paremmin miettimättä mitään harjoituksellista.
European Openia muistelemassa
Tänään oli parin viikon idean pyörittelyn jälkeen aikaa käydä Nokialla irtokorin kanssa. Palasimme Nirkkosen Markun kanssa EO-tunnelmiin pelaamalla kierroksen Beastia.
Vaikka tiimatot ja korit olivat lähteneet, eikä ob-linjoistakaan ollut kuin pieni kalkinhaju parilla hiekkatiellä, oli rata kuitenkin sen verran hyvin mielessä, että oli helppo kuvitella lämmin kesäpäivä, yleisö ja lippumiehet.
Sellaisena kuin Beastin muistan EO:n kahdelta ensimmäiseltä päivältä.
Kolmas päivä oli itselleni sen verran kammottava kokemus, että sen voisi mieluusti pyyhkiä pois muistoista. Itse asiassa siitä jäi niin huonot fiilikset, että tämä oli ensimmäinen kerta kun Nokialla kävin kisan jälkeen.
Mutta kun tänään oli ensimmäinen heitto heitetty, niin fiilikset olivat taas kohdallaan eikä järkytyksistä ollut häivääkään.
Ei se heittely mitään ihmeellisen loistokasta ollut, mutta pari pirkkua tuli kuitenkin ja jopa korin raahaaminen oli hauskaa.
Tälläisellä huvikseenheittelykierroksella tulee välillä sellaisiakin onnistumisia, joita kisassa ei edes voisi tulla koska niitä ei yrittäisi.
Esimerkiksi tänään avasin nelosella surkeasti ylämäkeen 30 m vajaaksi korista. Siitä rennosti haara-antsaputti sisään.
Heti perään Markku sanoi, että haluaa ”yhden tollasen” ja kutosella napsahti parikymppinen alamäkeen. Hymy oli herkässä.
Oli sen verran hauskaa, että varmaan vielä jokunen kerta tulee heitettyä ulkosalla jos hyvää säätä pukkaa. Seuraavat kisat kuitenkin vasta keväällä – ellen sitten innostu Karvalakkisarjassa heittämään…
Huomasitteko muuten Frisbeeliiton sivuilla vuoden parhaat -äänestyksen? Meikäläinenkin siellä kilpailee vuoden tulokkaan tittelistä toisen fgr-blogaajan, Mikko Setälän, kanssa.
7 kommenttia:
Mites tuolla pirkkahallissä ylipäätään pääsee treenaamaan, mihin aikaan itse käyt? Onko siellä oikein jotain vuoroja kyseiseen tarkoitukseen ja pääseekö siellä heittämään myös pressuun?
Tulin myös juuri Sappeelta. 2 kierrosta Viitaman Mikon kanssa käytännössä tyhjällä radalla. Oma ennätyskin parani 8 heittoa (nyt -6), vaikka viimaa ja liukastakin vähän oli. Ei haitannut yhtään, oli kivaa.
Näillä keleillä on suorastaan mahtavaa pelata, vaikka täytyy toki varustautua vähän paremmin ja tuntuu, että tuulee aivan koko ajan... Mutta mun mielestä se kuuluu lajiin ja sen kanssa on vain elettävä. Näpit ei kuitenkaan vielä jäädy ja radoilla saa pelata aivan rauhassa. Kävin juuri Lausteella hyvän tuulisella kierroksella, jolle lyöttäytyi mukaan entuudestaan tuntematon sälli. Kyllä tässä voi vielä ainakin muutaman viikon käydä kiertämässä ahkerasti ennen kuin kelit kunnolla kylmenee, enkä ainakaan henk.kohtaisesti pysty pysymään radoilta poissa. :)
Ensin luin tuosta että "pääpaino siirtyy PUTTItreeniin". No, mulla se onkin niin. Luulen että talven ajan harjoitelu keskittyy nimenomaan puttiin, nyt kun tuntuu että se oma varma tapa putata on VIHDOIN löytymässä 3 vuoden jälkeen. Talven aikana siihen ehtii tekemään hyvin muutaman tuhat toistoa jotta se on lihasmuistista käytössä heti keväällä. Draivia pyrin edelleen siistimään putteritreenillä, keskittyen nimenomaan rentoon rytmitykseen ja takaa asti vetämisen tasalaatuiseen toistettavuuteen. Talvikisoja tulee ehkä kierrettyä muutamat lähimmät, aiemmin en ole lahjanaruviritelmiä koettanukaan. Keinukalliokaan ei nuku koko talvea, vink-vink! Toisaalta haikeaa että varsinainen kausi päättyy, mutta toisaalta aivan ***** mahtavaa että ehtii vihdoin harrastaa muutakin! Kahvakuulaan uudelleen tutustuminenkin varmasti antaa keskivartaloon eväitä kiekonheittoakin varten sitten taas keväällä. Kiitti maininnasta, mutta jäänen teikäläisen(kin) jalkoihin tuossa äänestyskisassa. No, tavoite sama kuin muissakin skaboissa tänä vuonna: ei viimeiseksi! :) Hyviä treenejä vaan sulle.
Mun tulos oli +4 ja Markun muutaman heiton enemmän. Rata ja alue oli hyvässä kunnossa, mutta toki sateet ja syksy on jo paikat liukkaaksi tehneet. Puista oli lehdet pudonneet jo pääosin, joten osa väylistä oli toki helpottunut kesästä - ehkä saman verran kuin puuttuvat matot ja korit vaikeuttaneet =D
Paljonko teiän tulokset oli tolla kierroksella? Missä kunnossa nokian rata oli?
Tähän on aiemminkin tullut blogissa vastattua. Eli B-hallissa pääsee lähes aina heittämään ja siellä on parikin pressua mihin viskoa. Korikin on siellä. A-hallin puolelle pääsee pitkää heittämään messukauden ulkopuolella jos sattuu olemaan tyhjää. Yleensä aamuisin.