Kerran t\u00e4st\u00e4 ohiajaneena ja juttuja kuulleena tiesin ett\u00e4 luvassa on herkkua, ainakin ratasuunnittelun osalta, jos ei tulosten. Ykk\u00f6s (\/kymppi-)tiille kiivetty\u00e4 homma tuli heti selv\u00e4ksi. N\u00e4iss\u00e4 maisemissa ja t\u00e4ll\u00e4 maanmuodoilla kelpaa pelata. Julmettuja korkeuseroja ja hiekkamaa, paras yhdistelm\u00e4 mielest\u00e4ni. Kiekot s\u00e4ilyy tallessa ja yl\u00e4\/alam\u00e4et lis\u00e4\u00e4 haastetta.<\/p>\n
Heti alkuun my\u00f6s pient\u00e4 j\u00e4nn\u00e4\u00e4 aitojen muodossa, siit\u00e4 huolimatta parkkeerasin putterin korin tuntumaan. Olisi pit\u00e4nyt vaan putata sis\u00e4\u00e4n, mutta talvikunto muistutti ett\u00e4 etenkin keskittym\u00e4tt\u00e4 siihen yl\u00e4rautaan on helppo osua kolmestakin metrist\u00e4. Muutkin kyll\u00e4 otti kolmoset ett\u00e4 sik\u00e4li en ollut pekkaa pahempi. Kakkonen meni viel\u00e4 paariin, mutta kolmosella mets\u00e4ss\u00e4 rupeltaminen ja sielt\u00e4 huonot pelastusyritysheitot tais tuoda korttiin kutosen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n. Jatkossa naputeltiin paaria tai bogia, pirkkupaikoille ei ollut asiaa. Semminkin kun kaikki putit joita oikeasti joutui puttaamaan (eli yli 2 metriset) ei j\u00e4\u00e4nyt sis\u00e4\u00e4n. Aivan surkeata suorittamista, mekaniikka ei ollut edes samalta planeetalta kuin treenatessa. ”Nyt meni hermot, ja sen kyll\u00e4 huomaa…” Draivi ja l\u00e4h\u00e4ripeli oli ihan jees poks ja keli mit\u00e4 parhain.<\/p>\n
Kympill\u00e4 yhytimme er\u00e4\u00e4nkin kilpailevan bloggaajan ja t\u00e4t\u00e4 facebookissa si’innytt\u00e4 vendettaa ryhdyttiin t\u00e4ten ratkomaan Tour de Bloggersien<\/em> ensimm\u00e4isell\u00e4 tuloskierroksella. Kotikentt\u00e4etu oli heti huomattavissa, \u00a0muiden tykitt\u00e4ess\u00e4 kympill\u00e4 henkens\u00e4 edest\u00e4 Juha<\/strong> laittoi (siis nimenomaan laittoi<\/em>, ei heitt\u00e4nyt)\u00a0vajaatehoilla Jackalin keskelle kentt\u00e4\u00e4. Itseni kivikasalta pelasti riitt\u00e4v\u00e4n ylivakaa C-PD, enk\u00e4 joutunut syv\u00e4lle vasempaan mets\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n. Toinen l\u00e4h\u00e4ri (30m?) soitti jopa rautoja mutta ei donitsia. Juhan kanssa junnattiin aika pitk\u00e4lle samoissa tuloksissa pienien mokailujen siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 puolin ja toisin, kunnes koitti se em\u00e4munaus (minulle). 14. v\u00e4yl\u00e4 on n. 180 astetta oikeaan k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 mets\u00e4tie (eli ei siis ihan polku\/tunneli). Annukka kun ei luonnistu, on ment\u00e4v\u00e4 forella. Ensimm\u00e4inen ihan ok, mutta seuraava suoristi reilusti mets\u00e4\u00e4n. Puita hakatessa ja kukkulakorin hylkiess\u00e4 l\u00e4h\u00e4rit\u00a0raapustettiinkin lappuun jo lumiukkoa. Mahtava fiilis. Tuloksissa lopulta +aikaperkeleestijotain,enmuista paariin ja +7 Juhaan n\u00e4hden. Isoa kalaa ei tullut noiden kahden lis\u00e4ksi, mutta tasainen par\/bogey junnaaminen tuo loppuhaaviin aina ihan hyv\u00e4n saaliin. Rata oli kuitenkin niin hieno, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen takia tulosta on palattava parantamaan toiste!<\/p>\n Part deux: Veikkola<\/strong><\/p>\n Kartturimme ja kuskimme ideasta paluumatkalla sivistykseen poikkesimme Kirkkonummen kunnassa sijaitsevalle Veikkolan radalle. Vastik\u00e4\u00e4n laajennettu mets\u00e4rata tarjosi 15 enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n mielek\u00e4st\u00e4 v\u00e4yl\u00e4\u00e4 (vaikka usealla kuntoradan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t lienev\u00e4t jonkinlaisessa vaarassa silloin kun heit\u00e4 radalla on, nyt ei ristin sielua). Ekalla PD l\u00f6ysi korin sijasta puun ja bogia kortiin. Kakkosella sitten jumalat alkoivat hymyill\u00e4. FD repesi k\u00e4dest\u00e4 iloiset 100 metri\u00e4 ja j\u00e4i t\u00f6n\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0(jopa minun putilla) birkkupaikoille. Eikun sis\u00e4\u00e4n, ja onnistumisen tuoma itseluottamus loksautti putinkin saman tein uomilleen.<\/p>\n Pient\u00e4 haparointia siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mutta enimm\u00e4kseen paaria tuoltakin mets\u00e4st\u00e4 oli tuliaisina. Toinen birkku tuli samalla tavalla, sata metri\u00e4 luotisuoraan a la FD. On se kova. Suuremmilta ongelmilta v\u00e4ltyttiin vaikka v\u00e4lill\u00e4 oltiin aika skutsissa (ks. kuva) ja loppuviimein tulos oli ”vain” 2 p\u00e4\u00e4lle. Juhalta heti kaulaa pienemm\u00e4ksi. Ei siis kirjaimellisesti, eho eho. Kummasti huomasi taas ett\u00e4 kun peli kulkee, se kulkee. Kaikesta (psyykkauksesta) huolimatta tiet\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kiekko l\u00e4htee oikein k\u00e4dest\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tyy sinne minne oli tarkoitus. Jostain kun saisi automaattisesti t\u00e4n flown p\u00e4\u00e4lle heti kierroksen ekalla v\u00e4yl\u00e4ll\u00e4 niin ei olisi huolia. Ekast\u00e4 v\u00e4yl\u00e4st\u00e4 puheenollen…<\/p>\n Kolmas rata toden sanoo<\/strong><\/p>\n Vihaan Talin ykk\u00f6st\u00e4. Etenkin aloittaa rundi siit\u00e4. \u00a0Jos aloittaa jostain muualta ja tulee jo valmiina zonella siihen, voi tulos olla ihan kohtalainen. Kylmilt\u00e4\u00e4n ykk\u00f6selle, ei ole kaunista katseltavaa. Vaan onneksi t\u00e4ll\u00e4 kertaa oli siipimies apuna, sill\u00e4 parigolfissa saa aina mokeltaa kerran ilmaiseksi. Frisbeepointin perinteisiin (#3) parikisoihin allekirjoittaneen taistelupariksi l\u00e4hti em. Lindqvist<\/strong>\u00a0hakemaan voittoa poolin toisesta parista, muuan P\u00f6ll\u00e4sest\u00e4<\/strong> ja Jaalivaarasta.<\/strong> Ykk\u00f6selt\u00e4 ei suurempia sankaritarinoita, molemmat mets\u00e4t tuli kokeiltua ja OBt tarkastettua. Best shot pelitapa siisti kuitenkin tulokseksi ”vain” bogin. Yksin olisin saattanut piirt\u00e4\u00e4 kaksinumeroisia lukuja lapulle itkua tihrustaen.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/frisbeegolfradat.fi\/mikko_setala\/files\/2012\/04\/nummela101.jpg\")
\n<\/a>Onhan n\u00e4\u00e4 Nummelan kympin maisemat <\/em>melkein yht\u00e4 komiat kun Keinarin huipulta…<\/em><\/p>\n
\n<\/a>P\u00e4iv\u00e4n paras lie. Kori on siis tuolla kallion laella about auringossa.<\/em><\/p>\n