"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."
Pappilan frisbeegolfpuisto
Radan kuvaus
Myös Mäntyharju frisbeegolf "työnimellä" tunnettu mäkinen metsärata valmistui elokuussa 2016. Rataa päivitelty paljon vuonna 2020, uusittu mm. opasteet ja tehty uusia väyliä.
Kaksi ensimmäistä väylää sijaitsevat puistomaisella alueella koulun vieressä, kolmannella siirrytään metsään.
Facebookista rata löytyy nimellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Facebookissa aikatauluja viikkokilpailuista ja yleistä tietoa mitä radalla tapahtuu.
Rata sijaitsee keskellä kauneinta Mäntyharjua, vanhan Iso-Pappilan museoalueen, korsumuseon, kesäteatterin ja Kirkonkylän koulun vieressä. Mäntyharjun keskustaajamaan on matkaa noin kilometri ja toiseen suuntaan Suomen toiseksi suurimpaan puukirkkoon, sekä Taidekeskus Salmelaan, vajaa kilometri.
Mukava rata heittää jos pääsee radalle ajankohtana ettei siellä juurikaan ketään muita ole. Kierroksen päätteeksi jäi vaan mietityttämään, että tuli käytettyä todella vähän eri kiekkoja koko 21 väylän aikana.
Vaikka väyliä on useita ja niissä eroavaisuuksia, niin jatkuvasti vaan tuli tartuttua samoihin kiekkoihin avauksella.
Korien värjääminen heittosuunnasta ei ollut omaan mieleeni (vai onko tämä vaan jonkun vandaalin hieno päähänpisto?) värisokeudesta kärsivänä.
Muutaman kerran taidettiin siirtymät hoitaa joko edellistä tai seuraavaa väylää pitkin ja radalla olleet suojaverkot on toki hyvä idea, mutta pienen kokonsa vuoksi sekä kiinnikkeiden puutos alalaidasta saattaa silti aiheuttaa osumia ”suojatuilla” lähtöpaikoilla.
Pieneen tilaan tungettu aivan liian monta väylää, siirtymillä ja lähtöpaikoilla jos ei ole hereillä, niin saattaa mennä väärälle väylälle ja joillain väylillä näkee useamman korin samassa heittosuunnassa.
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa.
Mutta… ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla.
10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä… ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon.
Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen.
Juu ei… Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla.
Heittopaikat ja korit huippuluokkaa mutta loppu jättää aika paljon toivomisen varaa. Todella paljon tuuriväyliä johtuen runsaasta puustosta. Koria ei muutamalla väylällä näe.
Karttalinkki tuo suoraan oikeaan paikkaa ja opastaulu löytyy helposti. Kahdella ensimmäisellä väylällä pitää spotata heitto tarkasti, ettei kiekkoja tarvitsisi etsiä kovinkaan kauan ruohikosta (minä etsin). Kolme ensimmäistä väylää tosiaan vähän haastavampia ja loput väylät lyhyempiä ja helpompia heittää. Siirtymät ovat lyhyitä ja radan kiertää nopeasti läpi. Rata on vahvasti oikeakätiselle kämmenpainotteinen ja usemman väylän heittää samalla heitolla. Rataa sopii kokeneemmalle heittäjälle lähestymistreenamiseen ja aloittelijalle sopivan haastavana. Sen verran väylät ovat teknisiä, että puuosuma vaikeuttaa väylää varmasti. Tosin puita on karsittu sen verran, että selkeät heittolinjat koreille löytyvät.
Toivottavasti radasta pidetään huolta ja väyliä jaksetaan raivata etenkin kasvukauden aikana. Juttelin paikallisen puuhamiehen (Jarmo?) kanssa radalla ja sain käsityksen, että rataa tullaa vielä kehittämään. Kokonaisuutena radasta jäi positiiviset fiilikset.
Mukava rata. Paljon tosiaan kämmenellä heitettäviä väyliä, mutta pituudet sen verran lyhyitä, että ihan mukava oli kämmenheittoa niillä harjoitella. Siinä suhteessa parempi rata Rantapuiston rataan verrattuna, että ei mene kiekot järveen. Reikiä on myös enemmän. Muutama rata on sen verran puiden vallassa, että arpapelillä täytyy täysin laittaa kiekkoa korin suuntaan, kun ei ole väylää johon tähdätä. Tämä kokemus siis 18.6.2017.
Ulkopaikkakuntalaisena tullut kerran käytyä ja on kyllä todella heikosti suunniteltu rata. Metsäväylät aivan liian samankaltaisia ja kämmenellä heitettäviä väyliä on ihan liikaa. Raivaustyötkin metsässä tuntuvat olevan vissiin aika pahasti vielä kesken. Suosittelen sen sijaan käyttämään kauniilla paikalla Rantapuistossa olevaa rataa, joka hyvässä kesäsäässä ja virvokkeiden kera hakee vertaistaan.
Ajankohtaista 
Loading...
Mukava rata heittää jos pääsee radalle ajankohtana ettei siellä juurikaan ketään muita ole. Kierroksen päätteeksi jäi vaan mietityttämään, että tuli käytettyä todella vähän eri kiekkoja koko 21 väylän aikana.
Vaikka väyliä on useita ja niissä eroavaisuuksia, niin jatkuvasti vaan tuli tartuttua samoihin kiekkoihin avauksella.
Korien värjääminen heittosuunnasta ei ollut omaan mieleeni (vai onko tämä vaan jonkun vandaalin hieno päähänpisto?) värisokeudesta kärsivänä.
Muutaman kerran taidettiin siirtymät hoitaa joko edellistä tai seuraavaa väylää pitkin ja radalla olleet suojaverkot on toki hyvä idea, mutta pienen kokonsa vuoksi sekä kiinnikkeiden puutos alalaidasta saattaa silti aiheuttaa osumia ”suojatuilla” lähtöpaikoilla.
Pieneen tilaan tungettu aivan liian monta väylää, siirtymillä ja lähtöpaikoilla jos ei ole hereillä, niin saattaa mennä väärälle väylälle ja joillain väylillä näkee useamman korin samassa heittosuunnassa.
Arvosanaksi 2/5.
Mäntyharjun kunnassa Iso-Pappilan musealueen vieressä ja keskustan palveluiden lähellä Pappilan frisbeegolfpuisto. Radalla pituutta 21-väylää, 1795m ja A1-luokitus. Kiekon perässä tuli käveltyä 4100m. Pelattu 10.8.2021.
Tämä pääosin metsärata sisälsi jonkin verran korkeuseroja, joten jonkinmoisesta kuntoilusta kävi radan kiertäminen. Väylät lyhyehköjä, muttei kuitenkaan millään tavoin liian helppoja. Heittolinjat olivat koko ajan ihan selkeät. Siirtymät pituuksien puolesta ok. Väylistä kolme ensimmäistä kulki puistossa ja sen jälkeen siirryttiin loppuradan ajaksi metsän puolelle. Ei varsinaista suosikkiväylää.
Rakenteet jotakuinkin kohtuullisessa kunnossa. Parasta antia oli opaste isommalta tieltä mitä aivan liian harvoin näkee, siitä iso plussa! Infokartta, heittopaikkaopasteet, lukittava löytökiekkolaatikko, numeroidut Seppo-korit (muutamalla väylällä dgp) ja roskis ihan hyvässä kunnossa.
Mutta… ja muttia riittää! Heittopaikat toisinaan ihan ok, mutta liian usein heittopaikkoja sai käyttää lähinnä trampoliinina tai keinulautana, sen verran kehnot olivat osa laveteista. Siirtymiä ei ollut jostain syystä mietitty koko radan osalta ihan loppuun asti. Kasille käveltiin seiskan heittolinjaa pitkin ja sama tilanne väylälle nro 18 siirryttiin väylän nro 17 linjaa pitkin. Next tee -kylttejä oli jonkin verran, mutta lisääkin olisi monissa paikoin voinut olla.
10-väylällä sai olla tarkkana, jotta mihin koriin heittää. Paremmin oli esillä seuraavien väylien korit kuin oman väylän kori. 18-väylä oli sitten kaikkien surkeiden väyläviritelmien esikuva. Ei tuollaista väylä pitäisi ikinä rakentaa, ei ikinä! Pituus oli maastoon nähden aivan hurjan liian pitkä! Tämä siitä syystä, että radan pisin väylä kulki radan kaikkein hankalimmassa maastossa, jossa valtava supermegamörrimöykyt vaanivat niin oikealla kuin vasemmallakin puolen väylää. Ilman tarkkaa spottaamista heippa kaikki kiekot! Viimeiset kolme väylää olivat hämmentäviä… ei itse väylien puolesta vaan merkintöjen. Rataa on ilmeisesti päivitetty jo vuonna 2020, mutta edelleen heittopaikkaopasteet ja korien numeroinnit eivät vastanneet lainkaan toisiaan. 19-väylällä heitettiin nro 16 koriin, 20-väylällä nro 17 koriin ja 21-väylällä nro 18 koriin. Eli korinumerointien mukaan radalla oli kaksi kertaa väylät 16-18. Voisi varmaan hiljalleen laittaa kuntoon tuon.
Pappilan frisbeegolfpuiston ehdottomasti suurin ongelma on se, että aivan tolkuttoman pienelle alueelle on ängetty peräti 21-väylää. Tämä on johtanut siihen, että väylät ovat suurimmaksi osaksi aivan liian lähekkäin tosiaan mikä ei koskaan ole turvallisuuden kannalta hyvä asia. Kiekot harhautuvat hyvilläkin heittäjillä 100% varmuudella vaarallisesti väärille väylille ja heittopaikoille missä toiset odottavat omaa vuoroaan. Jos osumaa ei tule toisen väylän pelaajiin itse heitetystä kiekosta, niin harhautunutta kiekkoa hakiessa on helppo saada osumaa toisten kiekoista, kun ei tajuakaan seisovansa keskellä ihan kokonaan muuta väylää. Hieman tilannetta oli yritetty paikata turvaverkkojen avulla. Tosin kovasti hölmöläisen hommaa, sillä ainoa oikea tapa olisi joko laajentaa aluetta ja, jos se ei maankäytön oikeuksien kannalta olisi mahdollista, niin aika rankalla kädella heivata väyliä pois. Edes 18-väyläisen radan olemassa olo ei ole mikään itseisarvo, jos alue on yksinkertaisesti liian pieni. Kaikkein radikaaleinta olisi siirtää rata ihan jonnekin muualle, jos noin isoista väylämääristä välttämättä halutaan pitää kiinni eikä mikään muu toimenpide ole mahdollinen.
Juu ei… Periaatteessa väylät olivat ihan hyviä, vaihtelevuutta ja haastetta riitti. Käytännössä kuitenkin rata oli isojen turvallisuuspuutteiden ohella lopulta sitten kuitenkin aika tylsä, väylät toistivat pahasti itseään, kuten liian monella metsäradalla on tapana. Reilusti väyliä pois, niin tämäkin rata olisi huomattavan paljon pelattavampi ja järkevämpi. Uudestaan ei ole tänne tarpeen tulla.
2/5
Heittopaikat ja korit huippuluokkaa mutta loppu jättää aika paljon toivomisen varaa. Todella paljon tuuriväyliä johtuen runsaasta puustosta. Koria ei muutamalla väylällä näe.
Karttalinkki tuo suoraan oikeaan paikkaa ja opastaulu löytyy helposti. Kahdella ensimmäisellä väylällä pitää spotata heitto tarkasti, ettei kiekkoja tarvitsisi etsiä kovinkaan kauan ruohikosta (minä etsin). Kolme ensimmäistä väylää tosiaan vähän haastavampia ja loput väylät lyhyempiä ja helpompia heittää. Siirtymät ovat lyhyitä ja radan kiertää nopeasti läpi. Rata on vahvasti oikeakätiselle kämmenpainotteinen ja usemman väylän heittää samalla heitolla. Rataa sopii kokeneemmalle heittäjälle lähestymistreenamiseen ja aloittelijalle sopivan haastavana. Sen verran väylät ovat teknisiä, että puuosuma vaikeuttaa väylää varmasti. Tosin puita on karsittu sen verran, että selkeät heittolinjat koreille löytyvät.
Toivottavasti radasta pidetään huolta ja väyliä jaksetaan raivata etenkin kasvukauden aikana. Juttelin paikallisen puuhamiehen (Jarmo?) kanssa radalla ja sain käsityksen, että rataa tullaa vielä kehittämään. Kokonaisuutena radasta jäi positiiviset fiilikset.
Ekat 3 väylää hienoja, mutta sitten on mielikuvitus loppunut ja metsässä mennään siksakkia samantapaisia tylsiä väyliä.
Mukava rata. Paljon tosiaan kämmenellä heitettäviä väyliä, mutta pituudet sen verran lyhyitä, että ihan mukava oli kämmenheittoa niillä harjoitella. Siinä suhteessa parempi rata Rantapuiston rataan verrattuna, että ei mene kiekot järveen. Reikiä on myös enemmän. Muutama rata on sen verran puiden vallassa, että arpapelillä täytyy täysin laittaa kiekkoa korin suuntaan, kun ei ole väylää johon tähdätä. Tämä kokemus siis 18.6.2017.
Ulkopaikkakuntalaisena tullut kerran käytyä ja on kyllä todella heikosti suunniteltu rata. Metsäväylät aivan liian samankaltaisia ja kämmenellä heitettäviä väyliä on ihan liikaa. Raivaustyötkin metsässä tuntuvat olevan vissiin aika pahasti vielä kesken. Suosittelen sen sijaan käyttämään kauniilla paikalla Rantapuistossa olevaa rataa, joka hyvässä kesäsäässä ja virvokkeiden kera hakee vertaistaan.