"Kaikki Suomen frisbeegolfradat yhdessä paikassa."

Lattomeren Frisbeegolfrata

Lue rataluokituksista

Radan kuvaus

Rata on pururadan lähistössä kiertävä perinteinen metsärata, joka tarjoaa haasteita kokeneimmillekin pelaajille. Korkeuserojakin löytyy kiitettävästi, ja pelaaja pääsee heittämään oikealle, kuin vasemmallekin kaartavia heittoja suorien pillien lisäksi.

Lue lisää

Ajankohtaista

Ei blogipostauksia.

Radan tiedot

  • Osoite

    Kotkantie 601
    28560 Nakkila


  • rata kartalla

  • Perustettu

    2016

  • Korit

    Prodigy

  • Väylien määrä

    12

  • Heittopaikat

    Tekonurmi

  • Pinnanmuodot

    Kumpuileva, jonkin verran korkeuseroja

  • Opasteet

    Prodigy opasteet

  • Ratatyyppi

    Metsärata

  • Ylläpito

    Satunnainen

  • Ratamestari

    Heikki Helenius

  • Suunnittelija

    Heikki Helenius

  • Ilmainen/maksullinen

    ilmainen

  • Lisätietoja

  • Tulevat tapahtumat
  • Lähimmät jälleenmyyjät

Väyläkuvaukset

Lattomeren Frisbeegolfrata

Väylä 1

Pituus 127 metriä. Par 4

Väylä 2

Pituus 95 metriä. Par 3

Väylä 3

Pituus 71 metriä. Par 3

Väylä 4

Pituus 82 metriä. Par 3

Väylä 5

Pituus 121 metriä. Par 4

Väylä 6

Pituus 63 metriä. Par 3

Väylä 7

Pituus 66 metriä. Par 3

Väylä 8

Pituus 94 metriä. Par 3

Väylä 9

Pituus 84 metriä. Par 3

Väylä 10

Pituus 72 metriä. Par 3

Väylä 11

Pituus 128 metriä. Par 4

Väylä 12

Pituus 100 metriä. Par 3

5 arvostelua radalle “Lattomeren Frisbeegolfrata

    3½/5…Väylät suunniteltu siirtyminen järkevästi. Kaikki tiit löytyivät opasteiden avulla. Lisäksi väylät ovat järkevästi heitettävissä. Mitään turhaa kikkailua ei väylien suunnittelusta löytynyt. Tiimatot ehkä radan ainoa heikkous. Toistaiseksi matot ovat tasaisia, mutta hiekan routiessa asia on toinen. Kokonaisuutena jäi positiivinen fiilis eli suosittelen käymään bongaamassa. Vinkki tälle radalle on pysyä väylällä. 🙂

    Itse antaisin rohkeasti 4/5. Väylät olivat loistavasti suunniteltuja ja löytyi sopivasti eroavaisuuksia väylien väliltä. Tiit löytyivät helposti opasteiden avulla. Ainoa en tiedä voiko miinukseksi sanoa, mutta vielä eilen oli jäistä, kun heittämässä käytiin.

    Kokonaisuudessaan rata oli erittäin positiivinen yllätys ja varmasti tulen käymään uudelleen.

    Uusi rata ja hyvin potentaalinen. Kävin 23.3.2017 hyvin jäisenä arki-iltana. Heittelin nopeast lävitse ennen pimeyttä. Kaipa siellä oli tiimatot, mutta nyt oli jäätä päällä. Rata on rakennettu hiihtokeskuksen rataverkon päälle, mutkaisia väyliä on tarjolla kumpaankin suuntaan ja jopa S-muotoja. Metsä imaisee huonot heitot. Järkevät siirtymät ja kaksi viimeistä väylää ovat avoimempia. Viimeisen väylän saa iloitella alamäkeen.

    Aivan loistava rata ja hieno lisä Porin lähialueen ratoihin. Väylillä saa usein avata reippaastikin, mutta myös tarkkuutta tarvitaan. Maasto oli helppokulkuista ja kaikki väylät löytyivät helposti. Viimeinen väylä on upea päätös kierrokselle, niin nätti se on. Tulostakin tuli omalle tasolleni hyvä +1, ja uudestaan menemme varmasti.

    Valitettavasti tämä rata ei yltänyt odotusteni tasolle. Tiedän, että kuulun varmasti vähemmistöön mielipiteeni kanssa, joten on syytä tähdentää, että en erityisemmin pidä metsäradoista. Metsäväylät ovat mukavia mausteeksi, mutta pääruoaksi se ei minulle maistu. Jos siis sinä, joka luet tätä arvostelua, nautit kapeissa ränneissä heittelystä, tämä voi olla sinusta suorastaan erinomainen rata. Jos taas et välitä kompastella pois korjaamattomiin raivausjätteisiin ja etsiskellä kiekkoa sankasta aluskasvillisuudesta, voit lukea arvioni loppuun asti ja olla ehkä jopa samaa mieltä. Hyvää radalla olivat selkeät opasteet seuraaville heittopaikoille, mutta muuten ei oikein hyvää sanottavaa löydy. Kahdestatoista väylästä yksitoista on täysin toistensa kaltaista. Ainoa idea on yrittää pysyä puiden tiiviisti reunustamalla väylällä. Mitään mahdollisuuksia vaihtoehtoisille reittivalinnoille ei ole, vaan koko ajan heitetään pururataa seuraten ja ainoat vaihtuvat tekijät ovat väylän pituus ja se onko kori tällä kertaa oikealla vai vasemmalla puolella tietä. Läpitunkematon ryteikkö alkaa heti väylän reunasta, joten pelaaminen on nautinnollista vain, jos pysyt joka heitolla tasan tarkkaan väylällä. No, siihen tietysti kaikki pyrkivät, mutta aina se ei vain onnistu. Viimeinen väylä oli parasta koko radassa, kahdessakin mielessä; koska se oli silmää miellyttävä ja koska se oli viimeinen. Ymmärrän täysin, että koska radalle annettu maasto on pururadan ympäristö, tällainen siitä sitten tulee. Se ei kuitenkaan muuta rataa kiinnostavaksi.

Vastaa