Voitto meni Yhdysvaltoihin, joten siltä rintamalta ei mitään uutta. Suomalaisnäkökulmasta kuitenkin saatiin jotakin uutta ja hieman yllättävää, kun Major-turnaukseksi kasvanut Copenhagen Open pelattiin menneen viikon lopulla Tanskassa.

Piironen kolkuttelee kärkisijaa ensimmäisellä kierroksella

Torstain ensimmäisellä kierroksella parhaasta suomalaistuloksesta vastasi vielä hyvin tuttu nimi, hallitseva Suomen mestari Leo Piironen. “Leksa” avasi turnauksen toisella sijalla heittämällä loistavan 10 alle par-tuloksen (57 heittoa). Teemu Malmelin heitti elämänsä kierroksen ja sijoittui kymmenenneksi ensimmäisen päivän jälkeen.

Nelipäiväinen ja nelikierroksinen kisa sekä Välbyparkenin pitkät Major-tasoisiksi tuunatut väylät kuitenkin mylläsivät tuloslistaa vielä moneen kertaan. Jo ensimmäisestä päivästä lähtien kuitenkin jollakin tapaa hitusen yllättäen huipputurnaustaan aloittelivat Lassi Hakulinen ja Matias Söderström…

Söderström särkemässä jenkkirintamaa

Jälleen kerran ammattilaiset tähtilipun alta hallitsivat kilpailua mitä pidemmälle se eteni. Kolmannen kierroksen jälkeen kuitenkin piikkinä jenkkien lihassa tiukimmin hääri Matias Söderström seitsemännellä sijallaan ennen sunnuntain finaalikierrosta.

Lassi Hakulinen taas pelasi “huonon” kierroksen pois alta lauantaina ja oli valmis tekemään vielä viimeisen nousun sunnuntaina. Vaisumman ensimmäisen kierroksen jälkeen nousuaan teki toki tutumpikin suomalaismenestyjä – kilpailija vailla vertaa, Pasi Koivu.

Hakulinen, Söderström ja Koivu nappasivat USDGC-paikat

Turnauksessa parhaimmin sijoittuneille oli tarjolla myös paikka myöhemmin syksyllä pelattavaan lajin lippulaivaturnaukseen United States Disc Golf Championshipiin. Viimeisistä USDGC-paikoista käytiin tiukkaa vääntöä ja kolme viimeistä paikkaa napsahtivatkin Suomeen.

Hakulinen, Söderström ja Koivu kiilasivat rinta rinnan top-kymppiin nimenomaan jaetulle 10. sijalle. Ikävä kyllä Leo Piirosen oli heittoa huonommalla tuloksella tyytyminen ensimmäiseen USDGC-paikkojen ulkopuoliseen sijoitukseen.

Nimet Hakulinen ja Söderström taitavat nyt olla frisbeegolfaavan maailman huulilla ainakin jonkin aikaa – näillä otteilla toki pitempäänkin…

Voittokamppailu viimeisiin putteihin asti

Amerikan ihmeiden keskinäisissä kaavailuissa Devan Owens ei välttämättä ollut suurimpia voittajasuosikkeja. Näytti kuitenkin lähes loppuun asti siltä, että Owens ottaa ensimmäisen suuren voittonsa.

Paul McBeth on kuitenkin haamukierrosten mies ja näytti näitä kykyjään jälleen. Huima loppukiri viimeisillä väylillä huipentui viimeisille puteille, jossa voitto kääntyi kuin kääntyikin McBethin hyväksi.

Samalla kun lukee Juho Rantalaihon mietteet omasta kisastaan, kannattaa tsekata Juhon kuvaamat videot voittotaistelusta Juhon blogin lopusta.

Miten käykään seuraavassa Euroopan Majorissa?

Missään nimessä ketään tasokasta suomalaispelaajaa, kuten Koivua, Piirosta, Söderströmiä tai Seppo Pajua, sovi unohtaa, kun mietitään mahdollisia menestyjiä seuraavassa eurooppalaisessa Major -turnauksessa. Yksi nimi saattaa kuitenkin pöyhiä useammankin ammattilaisnimen…

Erityisesti nuoren, vain 16-vuotiaan Lassi Hakulisen näytöt Major-tasolta tässä vaiheessa kevättä ovat kuitenkin erityisen kovaa valuuttaa. Heinäkuussa pelattava European Open Major on nokialaiselle Hakuliselle kaiken lisäksi kotikisa ja viimeisin näyttö The Beast -radaltakin on vakuuttava neljäs sija viime kesän SM-kilpailuista…

Suomalainen frisbeegolf alkaa nousta ykköshaastajaksi lajia hallitseville uuden mantereen tiitykeille ja puttikoneille, joten European Openista tulee varmasti jälleen kerran mehevämpi kuin koskaan myös suomalaisnäkökulmasta.

Ensi viikolla kisataan taas

Kööpenhaminan kisan tulokset löytyvät täältä.

Euroopassa kisailu jatkuu myös suomalaisten toimesta ensi viikonloppuna Ruotsissa. Haningessa Tukholman liepeillä pelataan EuroTourin osakilpailu Twin Lake Annual, johon lähtee iso nippu suomalaisia – kesätoimittaja itse mukaan luettuna. Raporttia luvassa siis seuraavan kerran sieltä…

Tänäkin vuonna Hollannin Rijswijkiin lähti kymmeniä suomalaisia avaamaan kautta, kun kotimaan kevät laahaa myöhässä. Dutch Open 2013 ja Hollannin kevät tarjosi pelaajille ajoittain aurinkoa, mutta myös sankkaa sumua. Vaihtelevia olivat olosuhteiden lisäksi myös pelaajien tulokset. Kärkipäässäkin nähtiin dramaattisia, äkillisiä ja yllättäviäkin muutoksia.

Saksa, Ruotsi, Ranska, Belgia, Sveitsi vai Suomi?

EuroTourin avauskilpailu oli monelle myös koko kauden avauskilpailu, etenkin pohjoismaalaisille. Näin ollen olikin vaikea etukäteen ennustaa pelaajien kevätkuntoa. Voittajakandidaatteja voi siis katsoa olleen mukana useammastakin Euroopan kolkasta. Avoimessa sarjassa kilpaili suomalaisista esimerkiksi kolme kovaa Juhoa. Kokeneet Rantalaiho ja Parviainen sekä lupauksiaan pikkuhiljaa lunastava Vähätalo.

Suurin ennakkosuosikki varmasti oli Saksan Simon Lizotte ja ensimmäisen päivän jälkeen näyttikin vahvasti siltä, että tuoreen Discmanian keulakuvan vire kantaa helppoon voittoon. Ensimmäisen päivän jälkeinen 8 heiton johto kuitenkin suli Ruotsin Henrik Johansenin käsittelyssä heti sunnuntaiaamun sumussa yhden heiton takaa-ajomatkaksi. Kolmen 18-väyläisen kierroksen jälkeen pelatussa 9-väyläisessä finaalissa Johansen kykeni pitämään Lizotten takanaan.

Avoimessa suomalaiset eivät yltäneet lopulta 8. sijaa ylemmäksi. Juhot Rantalaiho ja Vähätalo päätyivät tasatulokseen – joskin Vähätalo tasaisella pelillä, Rantalaiho vaihtelevammalla. Juhojen perässä tuloslistalla onkin sitten viiden suomalaisen nippu: Ville Piippo, Jani Saukko, Lassi Hakulinen, Teemu Malmelin ja Juho Parviainen.

Henna Määttä, Markku Tohni ja Niko Rättyä!

Muissa sarjoissa suomalaisonnistujia löytyi ihan kärkipäästä. Henna Määttä paitsi piti hienosti heikommat pelaajat takanaan ja otti kolmannen sijan, pelasi hyväntasoiset kierrokset, mitä ratingin nostamiseen tulee. Euroopan kiistaton ykkönen Senior Grandmasters -sarjassa, Markku Tohni, otti odotetusti omansa olemalla ykkönen sarjassaan. Nuori, lupaava ja kauniilla tekniikalla heittävä Niko Rättyä pöyhi muut juniorisarjan pelaajat.

Ei olisi yllätys, mikäli nämä nimet olisivat omissa sarjoissaan koko tulevankin kesän kärkipäässä. FGR:ään blogiakin kirjoittava Henna vaikuttaa olevan todella motivoitunut ja omistautunut, ja tulosta alkaa tulla. Niko Rättyä tuli allekirjoittaneen tietoon viime kesänä ja jo mainittu kaunis tekniikka teki välittömästi vaikutuksen. Yhtälailla Vähätalo avoimessa sarjassa näytti, ettei kehityskäyrä ole vaihtanut suuntaa – kelpo startti kauteen hänellekin.

Hollannin kisan tulokset tarjoaa PDGA ja Juho Rantalaihon mietteet FGR-blogissa.

Kotimainen kausi alkaa totutusti Kankaanpäässä 27.4.-28.4. kahdella osallistujaryntäyksen alle joutuneella erilliskilpailulla. Kankaanpäässä kautensa avaa suurin osa terävimmästä kotimaisesta kärjestä. Enää jännittää, kuinka syvässä hangessa nuo kisat tullaan käymään. Lähiviikot näyttävät.

Frisbeegolfin Major -turnausten kuningas, United States Disc Golf Championship saatiin päätökseen lauantaina. Eurooppalaishistoriaa ei tällä kertaa tehty, kun Jussi Meresmaan vuorotahdilla oli eilen jälleen hieman maltillisemman kierroksen vuoro. Toiseen perättäiseen voittoonsa ylsi yksi tämän kauden parhaista pelaajista koko maailmassa, Will Schusterick (USA).

Tiukka finaali täynnä huikeita suorituksia

Heti alkupäässä kierrosta Will Schusterick heitti noin 60-metrisen lähestymisensä suoraan kuppiin. Kuuden väylän jälkeen hänellä oli jo turvallisen tuntuinen kuuden heiton johto. Ricky Wysocki (USA) oli kuitenkin eri mieltä ja kiri seitsemän seuraavan väylän aikana Schusterickin johdon kiinni. Matkan varrelle mahtui mm. yksi noin 100 metrin päästä suoraan koriin osunut jatkoheitto.

Viisi viimeistä väylää käänsivät tilanteen Schusterickin eduksi lopulta kahden heiton erolla. Wysockilla oli vielä kahdella viimeisellä väylällä birdiet tehdessään mahdollisuus tasoihin, mutta puttipeliin kaatui tittelin tavoittelu hänen osaltaan tällä kertaa. Schusterick nosteli pyttyä lopulta yhteistyloksella 48 alle par -tuloksen, mikä kertoo siitä että tänä vuonna käytetty OB-sääntö ei rankaissut riskienotosta yhtä kovaa kuin normaalisti.

Tänä vuonna OB:lle päätyneen heiton jälkeen jatkettiin edellisestä heittopaikasta uusintaheitolla, ilman rangaistusheittoa. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan vuosien aikana tiuhaankin USDGC:ssä vaihdellut OB-käytäntö muuttuu.

Kärkiryhmän kyyti oli siis hurjaa ja siinä yritti parhaansa mukaan pysyä mukana jaetulta 4. sijalta finaaliin lähtenyt Jussi Meresmaa. Ajoittain Jussi oli kiinni jaetussa kolmannessa sijassa, mutta kuuden viimeisen väylän pelaaminen yhteensä par -tulokseen ei riittänyt kärkikolmikkoon sijoittumiseen.

Meresmaan viimeinen kierros 61 (-7) tuotti kuitenkin hyvän top 10 -sijoituksen, 8. sijan. Meresmaalle se on kenties hienoinen pettymys kahden huippukierroksen osoitettua mahdollisuuksien olevan olemassa vaikka voittoon asti. Sijoitus kuitenkin takaa osallistumisoikeuden myös seuraavaan pelattavaan USDGC:hen pääsarjaan.

Piironen herää, Stoor Meresmaan jälkeen paras suomalainen

Leo Piironen löysi viimeisellä kierroksella tekemisen meiningin ja tykittikin tuloskorttiin hienon 58:n (-10). Tällä hän teki hyvää nousua, lopulta sijalle 32. Jalle Stoor selvisi yhtä heittoa vähemmällä ja pääsi 30:n joukkoon jaetulle 29. sijalle. Tasaisesti pelannut Arttu Sikanen heitti kaikki kierroksensa kolmen heiton sisään toisistaan ja jakoi 32. sijaa muun muassa Piirosen kanssa.

Seppo Pajun kaksi viimeistä kierrosta (par ja +2) eivät varmastikaan tuottaneet sitä tulosta, mitä Seppo toivoi ja lopulliseksi sijoitukseksi jäi 37. Hienosti karsinnasta avoimeen sarjaan taistellut Miko Fyhr pelasi kolme tasaista kierrosta 66:een, mutta viimeinen kierros rikkoi hyvän sarjan, tulos 73 (+5) ja lopullinen sijoitus 51.

Performance -sarjassa, missä pelaajien tuloksia suhteutetaan heidän ratinginsa mukaan, Juho Rantalaiho päätyi nipinnapin kympin kärjen ulkopuolelle sijalle 11. Viikko oli niukasti pääsarjasta pudonneelle Rantalaiholle pettymysten värittämä – siitä kertoo Juhon blogikirjoittelukin.

Pääsarjan tulokset. (Performance Flight -välilehdeltä Performance -sarjan tulokset)

Syyskuu päättyi kotimaisessa frisbeegolfskenessä parigolfin SM-kisoihin Kankaanpäässä ja Jämillä. Kuluneena viikonloppuna jaettiin SM-tittelit avoimessa sarjassa, naisissa, senioreissa ja sekaparisarjassa. Tomoottajat järjestivät onnistuneet kisat kahdella syksyn sateita hyvin kestävällä radalla.

Lauantaina kaikki parit molemmilla radoilla

Perjantain toimiessa treenipäivänä oheiskilpailuineen, lauantai toimi ensimmäisenä kisapäivänä. Parit oli jaettu PDGA-ratingien perusteella järjestykseen ja “parempi” puolisko pareista avasi pelin Jämillä. Aamupäivän edetessä Jämillekin ehti perjantain pituuskilpailussa poissaolollaan loistanut tuuli. Muutoin sää oli sumuinen, mutta pääosin sateeton.

Pelimuodot Jämillä olivat Alternate Shot ja Max2 Best Shot. “Altissa” kunkin parin pelaajat heittivät vuorotellen yhden heiton, kunnes kiekko olisi korissa. Edellisen väylän päättänyt pelaaja ei saanut avata seuraavaa väylää, vaan jatkuvasti edettiin vuorotellen.

Max2 best shotissa lähtökohtaisesti molemmat parit heittävät, ja paremmasta heitosta jatketaan. Rajoituksena tässä pelimuodossa on kuitenkin se, että saman pelaajan avausheittoa ei voi kolmella peräkkäisellä väylällä käyttää.

Jämin pelimuodolliset sekä radan ja olosuhteiden tarjoamat haasteet hallitsivat Markus Mäntylä ja Veli-Pekka Luoma. Heidän tuloksestaan 54 (-6) heiton päässä vaani kolme paria: Tapani Aulu-Kalle Savonen, Toni Asikainen-Nils Iso-Markku ja Pasi Koivu-Ville Lapinmäki.

Ylimääräistä draamaa kilpailuunsa järjestivät 57 heittäneet nuoret tiitykit, “Jynkkä” Salminen-Juho Vähätalo, jotka unohtivat palauttaa tuloskorttinsa kierroksen jälkeen. Kahden lisäheiton rangaistuksesta sisuuntuneena tämä pari suuntasi muiden Jämillä heittäneiden kanssa iltapäiväksi Viidentienristeykseen.

“Vitosessa” edellä mainittu pari käänsi suivaannuksensa voimavaraksi ja paiskoi tauluun huikean tuloksen 52 (-10). Väylistä 9 pelattiin Tough Shot -pelimuodolla, jossa jatketaan parin huonommasta heitosta niin kauan, kunnes toinen parista saa putin sisään. Loput 10 pelattiin perinteistä best shotia, jossa parin heitoista aina paremmasta jatketaan ja väylä päättyy yhteen onnistuneeseen puttiin.

Toisen kierroksen jälkeen heidän edellään oli yhden heiton turvin edelleen pari Mäntylä-Luoma. Kakkoskortissa takaa-ajoaan saivat lähteä sunnuntaille virittelemään tasoissa (3 heiton päässä kärjestä olleet) parit Aulu – Savonen ja Asikainen – Iso-Markku. Erot eivät taaempanakaan suinkaan olleet sellaiset, etteivätkö kaikki mitalisijat voineet vielä mennä sunnuntain finaalin aikana uusiksi.

Naisissa molempien kierroksen jälkeen johtoa piti Ellinoora Heikkilä-Janiina Gustafson. Anne Matilainen-Nina Kiminki hengitti niskaan. Senioreissa Kari Vesalan ja Petri Määräsen ylivoima muihin nähden oli selkeä.

Finaalissa vatkataan pakkaa, paitsi…

…kärkiparin osalta. Markus Mäntylä ja Veli-Pekka Luoma eivät johdostaan missään vaiheessa luopuneet, joten he kiistatta ansaitsivat paripelimestaruutensa. Edes kuuden viimeisen väylän Worst Shot -pelimuoto, jossa nimen mukaisesti huonommasta heitosta jatketaan ja molempien on putti säkitettävä, ei estänyt paria ottamasta birdieitä.

Muille pareille, etunenässä Aulu-Savoselle worst shot -pelimuoto aiheutti suurta tuskaa, eikä edes Aulun hole in one heidän pelaamalleen viimeiselle väylälle (väylä #1) auttanut heitä pysymään mitalitaistossa. Lopulta neljä paria oli finaalin jälkeen tasatuloksessa toisella sijalla.

Salminen-Vähätalo -duo hoiti sudarissa alternate shottina pelatulla ykkösväylällä hopean itselleen. Pojille tämä tuuletuksista päätellen kelpasi paremmin kuin hyvin. Samalla pelimuodolla muut kolme paria jatkoivat kakkosväylälle, jossa takaa nousseet Teemu Nissinen ja Mikko Laihonen varmistivat pronssipystit itselleen.

Iso-Markun ja Asikaisen sekä Koivun ja Lapinmäen oli tyytyminen jaettuun neljänteen sijaan – joskin kaikki neljä paria päättivät ennen katkaisupeliä jakaa palkintorahat tasan neljälle parille. Mitalisijat kuitenkin ratkaistiin pelaamalla.

Naisten mestaruuden vei lopultakin Ellinoora Heikkilä ja Janiina Gustafson. Senioreissa reipas etumatka ei kaventunut – päin vastoin, joten Vesalasta ja Määräsestä seniorien mestarit.

Sunnuntain aamupäivällä käydyn yksikierroksisen sekaparien SM-mittelön vei Ellinoora Heikkilä Jukka Leinosen kanssa, joten Ellinoora Heikkilä pääsi juhlimaan viikonloppuna tuplakultaa. Ei hullummin syyskuussa isommissa kisoissa debytoineelta Heikkilältä.

Tulokset löytyvät tästä dokumentista.

USDGC jo pian käynnissä!

Kansainvälisesti se kenties suurin ja kaunein turnaus, United States Disc Golf Championship on jälleen käsillä. Tänään keskiviikkona alkava turnaus pitää sisällään kaksi eri sarjaa. Avoimessa pelaavat pelillisillä näytöillä paikkansa lunastaneet huiput raakatuloksen ratkaistessa voittajan.

58 pelaajan sarjassa pelaa peräti kuusi suomalaista, joten seurattavaa on. Seppo Pajun ennakkotunnelmia on kisan virallisilla sivuillakin – odotukset ovat kovat samalla suunnalla pelattujen MM-kisojen menestyksen (6. sija) myötä. Suomen mestaruuden vakuuttavasti vienyt Leo Piironen pelaa ensimmäistä kertaa USDGC:tä.

Koko kauden tasaisen laadukkaasti pelannut Jalle Stoor on myös ansainnut paikkansa turnauksessa, kuten myös Arttu Sikanen. Homman toimiessa hekin pystyvät äärimmäisen koviin suorituksiin. Jussi Meresmaa on näyttänyt, että suomalainen menestyminen USDGC:ssä on mahdollista – siitä todisteena paras eurooppalaissijoitus kautta aikojen – 4. sija vuonna 2010.

Maanantaina käydyn karsintakilpailun kautta viime hetkillä Avoimeen paikkansa lunastanut Miko Fyhr lähtee hyvällä flow:lla metsästämään päänahkoja, joita kisassa riittää. Kivenkovia amerikkalaisammattilaisia marssii kisaan muunmuassa seuraava joukko: Will Schusterick, Paul Ulibarri, Dave Feldberg ja Nathan Doss..

Performance -sarjassa tulokset suhteutetaan pelaajien rating -lukemiin – eniten yli oman ratinginsa pelannut pelaaja voittaa tämän sarjan. Karvasta kalkkia karsinnassa niellyt Juho Rantalaiho iskee tässä sarjassa.

Osallistujalistoja voi tarkastella tällä sivulla.

Nokialla kärvisteltiin lauantaina paahtavassa helteessä aamupäivästä lähtien. SM-kisojen kolmas kierros sekoitti jälleen pakkaa. Tulokset vaihtelevat paljon, harva pelaaja on pelannut tasaisia tuloksia kaikilla kolmella kierroksella. Kärkipäässä yhden miehen tasaisesti paranevat tulokset näyttävätkin kantavan hedelmää. Ainoastaan kahdessa sarjassa alkaa mestaruus näytää selvältä.

Sikanen kuitenkin piti vielä pintansa

Piirosen peli lämpiää siinä missä kelikin. Riittääkö nousu mestaruuteen asti?

Avoimessa sarjassa nähtiin taas melkoinen muutos viiden kärjessä. Sijoitukset muuttuivat Arttu Sikasen toistaiseksi pitämää johtoasemaa lukuun ottamatta kärkiviisikon osalta kokonaan. Kuumin pelaaja tällä hetkellä näyttää olevan Leo Piironen, joka nousi yhteistuloksissa toiseksi pelattuaan loistokkaan tuloksen 56 (-8).

Johtoasemaa pitävän Arttu Sikasen kaksi viimeistä väylää tuottivat bogit, mikä teki Artun kierroksesta “vain hyvän” – 61 heittoa. Johtoa Piiroseen nähden Sikasella on finaalikierrokselle lähdettäessä kaksi heittoa. Sikasen loppu ei silti ollut kuitenkaan läheskään yhtä katastrofaalinen, kuin Juho Rantalaihon.

Rantalaiho heitti viimeisellä väylällä neljä kertaa OB:lle ja joutui kirjauttamaan korttiinsa tuolta väylältä tuloksen 10 heittoa. Kaksi kierrosta hienoa frisbeegolfia pelannut Rantalaiho joutuu valitettavasti mitalisijat unohtamaan viimeistään tuon väylän seurauksena.

Seppo Paju palasi 58:llaan kolmen kärkeen ja Jalle Stoor (60 heittoa) putosi pykälää alemmaksi neljänneksi. Teemu Nissinen taisteli 61:n ja otti näin Rantalaihon paikan kärkiviisikossa. Lassi Hakulisen sensaatiomaisen kisan näyttää vesittävän heikko toinen kierros. Hakulinen nousi kuitenkin 7 sijaa kuudenneksi. Loistokisasta joka tapauksessa voidaan puhua hänen kohdallaan.

Kärkikaksikko Sikanen-Piironen on siis toisistaan 2 heiton päässä. Pronssitilaa nyt pitävä Paju aistii niskassaan Stoorin hengityksen vain heiton päässä. Koko huomisen kärkipooli on kuuden heiton sisällä toisistaan. Seurattavaa siis taatusti riittää.

Vähätalolle ja Kiminkille tittelit?

Tässäkö draivaa juniorit-19 Suomen mestari? Juho Vähätalo väylällä 11.

Viimeiseen päivään lähdettäessä Juho Vähätalo johtaa juniorit-19 -sarjaa 7 heitolla ennen Jani Ikosta. Jukka-Pekka Pulakka nousi Tatu Luukkasen ohi kolmanneksi ja on kolme heittoa hopeamitalisijaa jäljessä. Tällä hetkellä kuitenkin mestaruus ja pronssi ovat jäämässä Nokialle.

Nina Kiminkin johto on jo niin ylivoimainen Riina Kotamäkeen nähden, että vain loukkaantuminen tai sairastuminen vie Kiminkiltä mestaruuden. Tänään eroa ei toki tullut kuin kaksi heittoa lisää, mutta himmailuun Kiminkillä oli jo varaa. Naissenioreiden nokkimisjärjestys on siis selvillä ennen finaalia.

Muissa sarjoissa jännitetään – Senior Grandmasterseissa trilleri

60-vuotiaiden sarjassa osallistujat ovat jälleen ensimmäisen päivän tyyliin heiton päässä toisistaan. Järjestys on toki eri – Markku Tohni pitää komentoa, Göran Nordström on toisena ja Eero Savilaakso takaa-ajajan asemassa kolmantena. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, ovat herrat huomisen jälkeen kaikki taas tasoissa ja ratkaisevat mitalijärjestyksen katkaisupelissä. Sitä odotellessa!

Naisissa tilanne jälleen kiristyi. Anna Elo otti Anne Matilaista kolme heittoa kiinni. Toistamalla sunnuntaina saman tempun, nousee Elo tasoihin Matilaisen kanssa. Viime vuonna eroksi muodostui yksi heitto Matilaisen eduksi – tänä vuonna kenties järjestys on jo toinen. Susanna Virtasella on liian pitkä matka hopealle, mutta neljänteenkin sijaan on toki 9 heiton kaula.

Alle 16-vuotiaissa Aleksi Väisänen pitää Henrik Lindevallia takanaan, mutta vain kahden heiton turvin. Nokian Mikko Halonen on turvallisen tuntuisesti pronssilla – 7 heittoa matkaa ylös sekä alas. Mestaruuden kohtalo on siis kuitenkin vielä varsin epäselvä.

Seniorit-50 -sarjassa Marko Timonen nykäisi itselleen 4 heiton johdon, joka kuitenkin arvaamattomissa oloissa arvaamattomalla radalla voi olla vielä liian pieni johto. Ilkka Tamminen kärkkyy kakkosena ja pitää takanaan Harri Hynöstä kahden heiton turvin. Mitalisijat ovat kaikki siis vielä jokseenkin auki, vaikka Timonen vahvalta mestarikandidaatilta tuntuukin tällä hetkellä.

Seniorit-40 on erittäin mielenkiintoinen sarja. Torstaina kolmen kärki oli tasoissa, perjantaina johdon otti Ari Penttala ja nyt johto kuuluu Kai Vesalle. Ero Penttalaan on kuitenkin mitätön yksi heitto. Eikä viiden heiton päästä kärkeä vaanivaa Kari Vesalaakaan sovi unohtaa – hän kun pystyy pelaamaan tällä radalla reippaasti alle par-tuloksen.

Sadetta, hellettä, ukkosta?

Yksi asia on fakta – seurattavaa sunnuntaina riittää ja tulossa on kesän kovin frisbeegolfpäivä Suomessa. Vähemmän faktaa ovat sääennusteet, jotka vaihtelevasti lupaavat sateita, hellelukemia ja kenties myös ukkosta. Haastavat olot pelaajille kenties luvassa, joten jännitystä riittää niin pelaajille kuin yleisöllekin.

Kisapaikkana tuttuun tyyliin Nokian keskusurheilu puisto ja tiketit nolla euroa! Linkkipaketista tuloksia ja muuta infoa, olkaa hyvä!

Väyläkohtaiset tulokset
Kokonaistulokset (PDGA.com)
Kisasivut